Kööpenhaminan epäonnistuminen vaatii nopeasti jatkokokouksen

Valtiojohtajat epäonnistuivat Kööpenhaminassa, presidentti Obamaa odotettiin kuin messiasta, kokouksen pelastajaksi hänestä ei ollut.

Myös Tanskan puheenjohtajuus epäonnistui, puheenjohtaja ei noudattanut YK:n pelisääntöjä. Sääntönä on valtioiden tasavertainen kohtelu, pienien ja suurien. Tämä vaikutti kokouksen kulkuun.

Syntyi tilanne, jossa USA:n ja Kiinan johdolla neuvoteltu sopimus (Copenhagen Accord) kirjattiin vain tiedoksi. Erimielisenä siitä ei ollut kokouksen viralliseksi päätökseksi.

Kööpenhaminassa COP 15 ei saavuttanut edes laillista sopimusta. Tosin planeetan lämpötilan nousun pitäminen alle kahden asteen kirjattiin mutta ei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.

Euroopan unionista ei ollut ilmastopolitiikan johtajaksi. Johtajuutta tarjottiin Yhdysvalloille, joka kiitti heikolla kasvihuonekaasujen päästötavoitteellaan. EU:n tavoite on 20 prosenttia, USA:n tavoittelee vain 4-6 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä vertailuvuoden ollessa 1990.

Harvoja Kööpenhaminan edistysaskelia olivat trooppisen metsäkadon torjunnan ja kehitysmaiden ilmastotoimien rahoituksen edistäminen.

193 maan presidentit, pääministerit ja hallitsijat, Obama, Jiabao, Sarkozy, Brown, Medvedev ja Merkel ovat valtiojohtajia mutta planeetta Maan johtajaksi heistä ei ollut, planeetta jäi pelastamatta. Valtiojohtajat tuijottivat siihen, mikä oli lähinnä, omaan napaansa.

Kokous antoi jatkomandaatin ilmastoneuvotteluille, joiden pitäisi johtaa tulokseen – jälleen kerran – nyt joulukuussa Meksikossa. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan odota, siksi kevääksi on kutsuttava Bonniin Kööpenhaminan jatkokokous, COP15bis. Vastaavanlainen jatkokokous oli ilmastosihteeristön asemapaikassa Bonnissa vuonna 2001 Haagin ilmastokokouksen jälkeen.

Sata maata on ilmoittanut vuoteen 2020 ulottuvat Kööpenhaminan edellyttämät vapaaehtoiset päästövähennystavoitteensa ja –toimensa. Bonnissa on jo keväällä sovittava jatkosta.

Vain sitovalla, kattavalla ja vaikuttavalla ilmastosopimuksella planeetta pelastetaan. Ilmoitetut vähennystavoitteet eivät rohkaise, vuoteen 2015 mennessä päästöjen kasvun on taituttava.

Pentti Tiusanen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan vpj.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina