11.11.2011 08.42

Lehtikuva/ Martti Kainulainen

Paavo Väyrynen on ehkä ainoa keskustalainen (vaimonsa voi olla toinen), joka uskoo menestykseensä presidentinvaaleissa. Puolueen ja puoluelehden on pakko olla uskovinaan.

Viimeinen sana

Kuperiskeikka ja sitten presidentiksi

Kai Hirvasnoro

Äsken eräissä illanistujaisissa puhe meni jostain syystä kuperkeikkoihin. Että koskahan sitä on viimeksi heittänyt sellaisen. Ja jos nyt yrittäisi, niin kuinkahan kävisi.

Kokeilematta on vieläkin. Ainakaan sellaiseen kuperkeikkaan ei tavallinen kuolevainen taivu, minkä Suomen Keskusta heitti lokakuussa. Kaikki mahdolliset puoluesatraapit käytiin läpi, että eduskunnasta pudonneelle Paavo Väyryselle löytyisi vastaehdokas presidentinvaaleihin.

Ei löytynyt, ja kun ei löytynyt, teki puolue täyskäännöksen nanosekunnissa. Keskusta heitti kuperkeikan puolivoltilla kerien ja yritti innostua Paavo Väyrysestä.

Keskusta heitti kuperkeikan puolivoltilla kerien ja yritti innostua Paavo Väyrysestä.

Heti nimityksen jälkeen puolueen pää-äänenkannattaja Suomenmaa otti notkeasti uuden asennon ja julkaisi yhden ainoan numeronsa yhdellä ainoalla aukeamalla otsikot: Väyrynen ei jää takuulla jalkoihin! Haastajan paikalta kärkijoukkoihin. Väyrysestä aidosti koko Suomen presidentti. Vaalihuumaa nostattamassa. Aukeamaa myöhemmin olivat vielä vuorossa jutut Väsymätön Väyrynen jaksaa kiertää ja Koko Suomen presidentti.

En tiedä, pitäisikö pinnistettyä Väyrys-huumaa irvailla vai ihailla. Paljon erästä toista puoluetta pitkään seuranneena tunne kääntyy enemmän ihailun puolelle. Ollaan reilusti ja kuuluvasti eri mieltä siihen asti, kun päätös on tehty. Sen jälkeen pannaan pulinat pois ja puhalletaan yhteiseen hiileen. Vaikka hampaat irvessä, mutta puhalletaan sitten niiden välistä.

Presidentinvaaleissa kaikki on muutenkin vähän toisin. Poliittista valtaa on jaossa, mutta poliittiset jakolinjat ovat hakusessa. Kuka esimerkiksi on asetetuista ehdokkaista vasemmistolaisin? Entä oikeistolaisin?

Sosiaalisen median keskusteluja seuraamalla ylivoimaisesti vasemmistolaisimmaksi on valikoitunut juuri Väyrynen tiukan EU-kriittisyytensä vuoksi. Samaisten nykyaikaisten pulinatorien perusteella Paavo Lipponen kurvaa kaukaa oikealta ohi Sauli Niinistöstä.

Presidenttipelissä ollaan vasta lämmittelykierroksilla. Mielenkiintoa keskusteluista ei tule puuttumaan, kun Väyrynen hyökkää terrierin lailla Niinistön ja Lipposen kimppuun Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliittoon ilman kansanäänestystä 1990-luvulla. ”Lipposen ja Niinistön mieskohtainen vastuu korostuu sen vuoksi, että Suomen siirtymisestä euroon päätettiin ilman kansanäänestystä ja vain tiedonantomenettelyä käyttäen”, Väyrynen kirjoitti sunnuntaina blogissaan.

Euroalueen kriisi valuu suoraan Väyrysen ja Timo Soinin pussiin. Niinistön vankkaa asemaa se tuskin hetkauttaa, mutta Lipposta voi odottaa aikamoinen nöyryytys.

Presidentinvaalien kovimmasta kuperkeikasta saattaakin vastata Sauli Niinistö. Miten Niinistö, tyypillinen länsisuomalainen töksäyttelijä, on niin suosittu? Ei ymmärrä.

Täytyy olla henkimaailman hommia.