Helsingin Juhlaviikoilla nähdään tänään tiistaina ja huomenna todellinen teosharvinaisuus, kun Esa-Pekka Salonen johtaa Musiikkitalossa Dmitri Šostakovitšin 1930-luvun alussa säveltämän satiirisen Orango-oopperan. Kohahduttava, laillaan neuvostovastainen ooppera nostettiin valokeilaan vasta 2000-luvulla.
Kommunismia julistavista, jylhistä ja syvästi tunteisiin vetoavista sinfonioistaan tunnettu säveltäjä oli myös melkoinen velikulta, joka iski satiirin miekalla vallitsevaan järjestelmään milloin avoimemmin, milloin salakavalasti provosoiden.
Šostakovitš oli saavuttanut suosiota ja tukevan aseman 30-luvun Venäjän taiteen kentällä. Bolšoi-teatteri tilasi häneltä oopperan vallankumouksen 15-vuotisjuhliin vuodelle 1932.
Stalinin vainoissa surmansa saanut toimittaja, ”punaiseksi kreiviksikin” kutsuttu Aleksei Tolstoi sekä Josif Alesandr kehittelivät oopperan libretoksi poskettoman tarinan jonkin sortin ihmisapinasta, Orangosta, joka keekoili lehtikeisarina ja muotimogulina.
Toimiensa ytimessä tällä otuksella on kommunistien vastustaminen. Niinhän siinä käy, että Orango teljetään maailmannäyttelyn ajaksi Moskovan eläintarhaan turistien pällisteltäväksi.
Bolšoi hylkäsi peloissaan
Ei siis ihme, että moinen ooppera ei osunut sosialistisen realismin oppia julistavan Stalinin pirtaan. Taiteen kun tuli hänen mielestään olla sankarillista.
Kaiketi Stalinin käskystä, tai ainakin hänen pelossaan Bolšoi-teatteri hylkäsi oopperan mukisematta. Tuolloin Šostakovitš oli ehtinyt säveltää puolisen tuntia oopperan musiikkia pianolle, solisteille ja kuorolle.
Tutkija Olga Digonskaja löysi 2006 hylätyn Orango-oopperan tutkiessaan Glinka-museon ja Šostakovitšin perheen arkistoja.
Suomessa Helsingin Sanomat uutisoi ensimmäisenä löydöstä.
Gerard McBurney viimeisteli oopperan orkestraation, jonka Šostakovitšin leski ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen hyväksyvät. Kaikkien vaiheiden jälkeen unohdettu ooppera sai kantaesityksensä joulukuussa 2011 Los Angelesissa Salosen johdolla.
Menestys Moskovassa
Tänä keväänä, maailmanpolitiikan kriisien tuoksinassa tuo rohkea ooppera, jossa kuoro laulaa, että ”mitä jos johtajamme on karvainen apina” sai Salosen johdolla ensiesityksensä Moskovassa. Esitys oli menestys saaden yleisön raivoisiin aplodeihin.
Helsingin juhlaviikkojen esitysten orkesterina on Salosen johtama Radion sinfoniaorkesteri, solisteina laulavat Pietarin Mariinski-teatterin akatemian solistit. Kuoroina ovat Dominante- ja Murtosointu. Oopperan on dramatisoinut juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Erik Söderblom. Kiinnostavan lisän esitykseen tuo videotaiteilija Louis Pricen neuvostoajan arkistokuvaa ja animaatiota yhdistelevä kollaasi.
Orango-oopperan lisäksi konserttien toisena teoksena kuullaan Šostakovitšin neljäs, keskellä Stalinin vainoja 1936 säveltämä sinfonia, jonka säveltäjä ilmeisen pelon vallassa niin ikään hyllytti. Koskettava, henkensä puolesta pelkäävän Šostakovitšin pakahduttavan henkilökohtainen, hänen testamentikseenkin kutsuttu sinfonia sai kantaesityksensä vasta 1960-luvulla.
Krimin valtaukseen ja Ukrainan tilanteeseen ja muuhunkin maailman melskeeseen häkellyttävän ajankohtaisesti iskevässä 30-luvun oopperassa kansanjoukko on poissa tolaltaan vaatien Orangon tappamista. Samassa laulajat kuitenkin kehottavat käyttämään diplomatian keinoja, sillä aseellinen väliintulo on vanhanaikaista.
Helsingin juhlaviikkojen konserteissa Musiikkitalossa 19. ja 20. elokuuta klo 19.
Radion sinfoniaorkesteri, Dominante- ja Murtosointu-kuorot sekä Mariinski-teatterin akatemian solistit joht. Esa-Pekka Salonen. Šostakovitšin Orango-ooppera ja Sinfonia nro 4.