Savonlinnan Oopperajuhlilla lauantaina ensi-iltansa saavan Norppaoopperan säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen on heittäytynyt kokemaan ja katselemaan maailmaa lapsen silmin tätä kokoperheen oopperaa säveltäessään. Hän on aina luottanut musiikissaan melodiaan. Sävellyksillään hän haluaa koskettaa, herättää tunteita ja viritellä kauneuden kautta positiivista energiaa.
– Luonto on innoittava muusani, siksi Norppaoopperan säveltäminen on ollut todella hienoa ja tärkeä tehtävä. Luontoretkien kokemukset saimaannorpan maisemissa heijastelevat oopperan sävelkielessä. Itse päähenkilöä en tosin ole onnistunut tapaamaan kuin Lumi Norpan Minna-Liisa Värelän hahmossa oopperalavalla, Kyllönen naureskelee.
Norppaooppera on selkeästi yhteiskunnallinen ooppera, jonka tendenssinä on globaali taistelu luonnonsuojelun puolesta.
– Jokainen ihminen voi omilla teoillaan ja ajatuksillaan vaikuttaa siihen, että luonto ja eläimet voisivat hyvin. En säveltänyt mitään Walt Disney -siirappia, vaikka kaaoksesta kauneutta etsinkin.
Ranskasta Neuvostoliittoon
Vuonna 1955 syntynyt Kyllönen, on varsinainen kosmopoliitti. Kaksivuotiaana hän muutti vanhempiensa mukana Ruotsiin, jossa asui vuoteen 1973 saakka. Hän on myös asunut Ranskassa ja Latinalaisessa-Amerikassa.
Harmonikansoiton Timo-Juhani aloitti 9-vuotiaana. Lahjakas soittaja napsi lukuisia palkintoja kilpailuissa ja esiintyi solistina useissa radio- ja televisio-ohjelmissa. Hänen ohjelmistoonsa kuului jo tällöin omia sävellyksiä.
Suomeen muutettuaan hän jatkoi harmonikansoiton opintojaan Espoon musiikkiopistossa.
Vuonna 1976 Kyllönen hakeutui opiskelemaan harmonikan soittoa Neuvostoliiton valtion apurahan turvin Moskovaan. Sibelius-Akatemian opinto-ohjelmiin kun moisen instrumentin opetus ei vielä tuolloin kuulunut.
– Se oli antoisaa aikaa. Opetus oli todella korkeatasoista ja innoittavaa. Näin sosialismissa paljon hyvää, jos kohta varjopuoliakin.
Moskovassa musiikin maisteriksi pätevöityneellä, harmonikansoiton, orkesterinjohdon ja pedagogian diplomit suorittaneella muusikolla vierähti peräti kymmenen vuotta.
Tšaikovski-konservatorio järjesti hänelle oman sävellyskonsertin, ja Novosibirskin filharmoninen orkesteri kantaesitti hänen ensimmäisen sinfoniansa. Esiintyjiksi värvättiin aikansa eturivin muusikoita.
Tanssiorkesterista Hortto Kaaloon
Kyllösen palattua Suomeen Helsingin Juhlaviikot järjesti kesällä 1986 hänen sävellyskonsertin.
Tuolloin melodisen musiikin säveltäjä joutui koville Korvat auki avantgarde-piirin ja muiden jälkisarjallisuudelle ja atonaalisuudelle liputtaneiden säveltäjien vanavedessä.
Järeästä klassisen musiikin koulutuksestaan huolimatta Kyllönen ei ole karsastanut kevyempääkään musiikkia.
Ruotsissa asuessaan hän perusti 14-vuotiaana oman tanssiorkesterin ja Suomeen muutettuaan esiintyi suositussa Hortto Kaalo -yhtyeessä.
– Mustalaismusiikkia esittävässä yhtyeessä olin ainoa, joka osasi improvisoida. Siksi kai he minut valitsivatkin joukkoonsa, Kyllönen vitsailee.
– Se oli hienoa aikaa. Salit olivat aina tupaten täynnä ja suosio mahtavaa. Soitin yhtyeessä myös klarinettia ja alttosaksofonia.
Säveltäjä on filosofi
Ensimmäisen julkaistun teoksensa, valssin Kevätaamu Kyllönen sävelsi 11-vuotiaana.
– Se kehkeytyi linnunlaulussa kuulemastani intervallista. Viimeistään Moskovan vuosina oivalsin, että juuri säveltäminen on elämäntehtäväni. On ihmeellistä ja ihanaa luoda omia teoksia. Luovuus tuo mukanaan fantastista vapauden tunnetta.
Kyllönen haluaa reagoida suuriin maailmantapahtumiin musiikillaan.
– New Yorkin sävellyskonserttitapahtumalle marraskuussa 2001 annoin nimeksi A musical Offering (Musiikillinen uhrilahja), koska halusin muistaa sävellyksieni kautta syyskuun 11. päivän uhreja. Jousiorkesteriteokseni Dies Irae sävelsin 2004 Aasiassa menehtyneiden tsunamin uhrien muistoksi, seitsemän kieltä taitava, maailman tapahtumia ja politiikkaa aktiivisesti seuraava säveltäjä luettelee.
– Säveltäjä on katsannossani aina myös filosofi, sillä taiteilijan pitää olla tietoisesta maailmankaikkeudesta. Moskovassa musiikin opiskeluun kuului klassista filosofiaa, etiikkaa, esteiikkaa ja taidehistoriaa. Niistä on ollut paljon hyötyä ajattelulleni ja taiteelleni. Olen edelleenkin kiinnostunut filosofiasta ja luen paljon filosofista kirjallisuutta. Se tuo elämään syvyyttä ja antaa aistimuksia siitä, kuka olet, ja mikä tehtäväsi tässä maailmankaikkeudessa on.
Moskovan opiskelujen ja venäläisen sekä mustalaismusiikin mieltymysten myötä hänen säveltäjäkummejaan ovat eritoten Šostakovitš ja Prokofjev, joiden musiikin vaikutteita hän on kehittänyt persoonalliseen suuntaansa. Melodisissa teoksissa suomalainen melankolia ja slaavilainen tunteiden palo kohtaavat, hakien kaikupohjaa myös latinalaisamerikkalaisesta räiskyvyydestä.
Monet Kyllösen kuoro- ja vokaaliteokset pohjautuvat hänen ensimmäisen vaimonsa, perulaissyntyisen kuoronjohtaja, runoilija ja näytelmäkirjailija Maritza Núñezin ja hänen kirjailija-äitinsä Carmen Luz Bejaranon teksteihin.
Kommunikointia ihmisten kanssa
– Säveltäminen merkitsee minulle ennen kaikkea kommunikointia ihmisten kanssa. Tärkein tehtäväni säveltäjänä on hyvyyden ja totuuden etsiminen ja esilletuominen kaoottisessa, väkivaltaisessa maailmassamme.
– Musiikin tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä on yhdistää erilaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja kansoja yhteisten sieluntuntojen ja kauneuden kokemisen myötä, Kyllönen tähdentää ja rientää kuuntelemaan oopperan harjoituksia.
– Toivon, että Norppaoopperan kaunis ja tärkeä sanoma koskettaisi, ja saisi pienetkin katsojat valppaiksi luonnon puolustajiksi.
Norppaoopperan esitykset Savonlinnan Oopperajuhlilla: 20.7. klo 12 ja 21.7. klo 15.