”Homous on edistyksellinen voima.”
Musiikkitieteilijä, professori Susanna Välimäen Muutoksen musiikki aloittaa lukunsa voimakkailla lauseilla. Tänä keväänä ilmestynyt kirja keskittyy yhteiskunnalliseen muutokseen ja utopioihin. Kirjassa muutos – eli identiteetin muutos, yhteiskunnallinen muutos tai ympäristön muutos – ymmärretään kiinteänä osana elämää. Utopia puolestaan on tapa ymmärtää maailma uudella tavalla.
Kirja keskittyy muutokseen ja tulevaisuuden tarkasteluun kahden pääteeman kautta. Pervous ja ympäristökriisi saattavat vaikuttaa ensi silmäyksellä toisistaan kaukana olevilta teemoilta, mutta ne kietoutuvat kirjassa luonnollisella tavalla yhteen.
Sanana pervo kuvaa sen vastustamista, että joku sanoo miten asiat ovat muka luonnollisesti.
– En halunnut ghettouttaa ei-normatiivisia seksuaali-identiteettejä omaksi marginaalikseen. Sukupuoli-identiteetti koskettaa kaikkia, seksuaalivähemmistöjen asema on ihmisoikeuskysymys.
Ympäristöongelmat ovat mahdollisimman perustavanlaatuinen ihmisyyttä koskettava asia. Jos ympäristö tuhoutuu, millään ei ole enää mitään väliä, Välimäki kuvaa kirjan teemoja.
Pervo – haukkumasana haltuun
Välimäki käyttää englanninkielisen queer-sanan suomennosta, pervo. Siinä on kyse alakulttuurin voimaannuttavasta tavasta ottaa haukkumasana uuteen käyttöön.
– Yhteiskunta pakottaa yksilöä ajattelemaan tietyllä tavalla. Sanana pervo kuvaa sen vastustamista, että joku sanoo miten asiat ovat muka luonnollisesti. Todellisuudessa ei ole olemassa mitään pysyvää normaalia. Jos seksuaalisuutta alkaa tutkimaan, huomaa pian, että seksuaaliset normit ovat täysin keinotekoisia eivätkä ne kosketa oikeastaan ketään, Välimäki selventää.
Välimäki ammentaa teoksessa paljon länsimaisen filosofian perinteestä.
Kirjoitusasu on erittäin selkeä, ja vaikeatkin filosofiset konseptit on kuvattu ymmärrettävästi sellaista lukijaa ajatellen, jolle akateeminen perinne on täysin vieras. Esimerkiksi filosofi Martin Heideggerin käsite ”puutteenalainen aika”, kuvaa kirjassa ihmisen ja luonnon nykyistä, katkennutta suhdetta. Puutteenalaisena aikana varsinainen oleminen on unohtunut ja ihminen on olemassa vain tiettyä tarkoitusperää varten.
Olemisen vaikeus ei kosketa siis vain seksuaali-identiteetin etsimistä. Oleminen on jatkuvaa kummastuksen tilaa myös pohdittaessa ihmisen elämää maapallolla.
Musiikki on vapaan ajattelun väline
Susanna Välimäki on julkaissut aikaisemmin teoksen Miten sota soi?, jossa hän käsitteli sodan kokemusta sotaelokuvien äänen ja musiikin kautta.
Muutoksen musiikissa käsiteltäviä teemoja lähestytään jälleen audiovisuaalista kulttuuria kuunnellen. Mukana on erityisesti suuria yleisöjä tavoittaneita teoksia kuten Yhdysvaltojen homokulttuurista kertonut televisiosarja Angels in America, Virginia Woolfin Mrs. Dalloway -romaaniin perustuva elokuva Tunnit, Terence Malickin alkuperäiskansoja käsittelevä elokuva Elämän puu ja Suomen Kansallisteatterissa vuosina 2007–2009 esitetty Kristian Smedsin näytelmä Tuntematon sotilas.
– Halusin valita sellaisia teoksia, joita ihmiset katsovat ja jotka tavoittavat mahdollisimman monia. Lisäksi nämä teokset lisäävät ymmärrystä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä ihmisille, joille asia on vieras. Erityisesti elokuvan ja television kautta katsojat myös samaistuvat hahmoihin.
Musiikin kautta identiteettiä ja ihmisen ympäristösuhdetta on tehokasta käsitellä. Musiikki on kuvannut kautta aikojen tunteita ja syviä ihmisyyden kysymyksiä. Rakkaus ja luonto ovat kenties kaikkein yleisimmät musiikin kuvaamat teemat.
– Musiikki on erinomainen ajattelun hämmentämisen ja muutoksen alue, sillä saadaan yhteyksiä outoon ja kummaan puoleen meissä ihmisissä. Musiikki on vapaan ajattelun väline. Se käsittelee erityisen tehokkaasti sellaisia asioita, joita emme osaa pukea sanoiksi.
Tässä seksuaali-identiteetin ja luontosuhteen teemat yhdistyvät tärkeällä tavalla. Molemmissa on kyse tiedosta, jonka voi tuntea, mutta jota voi olla vaikea selittää.
– On olemassa monenlaisia tapoja tietää asioita. Asioita mittaava tiede on vain yksi tapa hahmottaa maailmaa monien muiden tapojen joukossa.