Iranilaissyntyisen helsinkiläisen Amir Escandarin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti Tuulensieppaajat (Pixadores, 2014) on esimerkillinen näyte perustellusti kansainvälisestä yhteistuotannosta.
Ollaan pääosin Brasilian São Paulossa, mutta voimakkaan yhteiskunnallisesti virittynyt aihe koskettaa maailmanlaajuisesti, mitä tulee sosiaaliseen eriarvoisuuteen, köyhyyteen ja tarpeeseen päästä irti sorretun asemasta.
Pixadorit ovat nuoria miehiä, jotka keikkuvat yläilmoissa jopa pilvenpiirtäjämäisten talojen seinillä. He eivät ole extreme-urheilijoita, vaan maalaavat seiniin poliittisesti sävyttyneitä viestejään. Joukon johtaja Djan toteaa: ”Olemme kuin sodassa. Aseemme on maali”. Tähän ideologiaan ei kuulu maalaaminen helpoissa paikoissa.
Hän myös sanoo, että touhussa on siistiä se, että kyse on transregressiosta, normien rikkomisesta. Tästä saadaan valaiseva näyte, kun brassiporukka pyydetään Berliinin taidebiennaaliin. Menee rähinäksi, ja ikävä kyllä, jälkilöylyissä myös kaverusten kesken.
Berliini-jakson jälkeen kerronnan ote hieman herpaantuu, mutta kokonaisuus on silkkaa rautaa, puhutteleva ja kaunistelematon. Mustavalkokuvaus ja käsivarakuvaus syventävät tehokkaasti autenttisuutta, pixadorien elämännälkää ja ylipäänsä tapahtumien sosiaalista kontekstia.
Dokumenttiprojekti: Tuulensieppaajat. TV1 maanantaina klo 21.30