Keskiviikkona alkavan Kajaanin runoviikon teemana on Euroopan yhdentyminen sekä laulurunous. Suven runoilijana on Aulikki Oksanen (s. 1944). Runoviikon taiteellisen johtajan Taisto Reimaluodon mukaan teemoilla koetellaan, pärjääkö suomalainen runous ja sanankäyttö monikansallisten EU-myrskyjen paineissa. Reimaluodon mielestä on mahdollista, että tämä meidän Suomemme vähäväkinen ja kuitenkin monikielinen kulttuurimme on se seuraava ja kauan odotettu suurten innovaatioiden alkuvoima.
– Meidän lähihistoriamme osoittaa, että olivatpa kulttuuriset taustamme mitkä tahansa, niin kovassa puristuksessa kykenemme yksilöinä luomaan hyvin toimivia pienyhteisöjä. Nämä yhteisöt kykenevät tuottamaan kekseliästä ja toimivaa kollektiivista toimintaa sekä uutta slangia ja ajattelun mallia.
Meitä myydään
Paperitehtaat, teknologiayritykset, sanomalehdet ja tv-kanavat vaihtavat omistajaa kuin Elopin Setä puhelinta. Reimaluodon mukaan meitä jaetaan ja tässä pelissä suuren eurooppalaisen yhteisön ydin määrittelee sen, mitä maanosan reunoilla tehdään.
– Millä kielellä, millä kurssilla ja millä valuutalla puheet käydään. Meidän on integroiduttava uuteen globaaliin maailmaan, jossa kulttuuriset sekä maantieteelliset erityisolot puristetaan luottokortin kolminumeroisen turvakoodin läpi universaaliin bittivirtaan. Siellä me yksilöt kellumme omissa venhoissamme ja poimimme kyytiimme hyödykkeitä, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Meitä myydään!
Alueiden taloudellinen menestys näyttää Reimaluodon mukaan nojaavan orjatyötä teettäviin työmarkkinoihin. Jospa sittenkin tämän kilpasilla olon takana onkin kyse jostain muusta kuin kehittyvästä teknologiasta ja tehokkaasti toimivista talousalueista.
– Jospa eri mannerten päällä sijaitsevien maanosien populaatiot kasvavat liian suuriksi. Jospa palleromme pinnalla alkaa kamppailu ei rahasta vaan ravinnosta ja puhtaasta vedestä. Mitä kulttuurilla ja runoudella on sanottavaa tässä maailman tilanteessa ja tästä maailman tilanteesta?
Lauluja rakkaudesta
Suven runoilijan valintaperusteiden mukaan ei löydy monta suomenkielistä runoilijaa, joka olisi koskettanut yhtä useaa sukupolvea kuin Aulikki Oksanen. Hänen laulurunonsa soivat samalla ajattomalla universaalilla nuotilla kuin kansanrunous.
Hänen tärkein aiheensa on rakkaus. Hän onnistuu käsittelemään vanhaa aihetta tavalla, joka on niin vilpitön, että edes aika ei ole sitä onnistunut syövyttämään. Oksasen runous on samaan aikaan sekä visuaalista että melodista.
Nuorempaa laulurunoutta Runoviikolla edustaa kansainvälistäkin mainetta saavuttanut jouhikonsoittaja ja lauluntekijä Pekko Käppi. Oman lisänsä tuo myös off-ohjelmisto ja Rauniokaupunki ry:n järjestämät Runoviikon rock-klubit, joissa esiintyy muun muassa kovan kulttimaineen suomenkielisillä sanoituksillaan saavuttanut Ukkosmaine.
Muusta ohjelmistosta mainittakoon Erkki Saarelan esittämä Emmi Jurkka sekä Juhani Niemelän monologi, jossa hän lausuu muun muassa Lauri Viidan ja Esko Valtaojan tekstejä.
Runoviikko päättyy sunnuntaina Eino Leinon, runon ja suven päivänä, jolloin valitaan myös Vuoden nuori lausuja.