Hurriganes-ilmiö vapautti 1970-luvun kulttuuri-ilmapiiriä, kertoo taiteen maisteri Petri Laukan kulttuurihistorian väitöskirja Kekkoslovakian kuninkaat – Hurriganes kulttuuriin tuotteena, tekijänä ja nostalgiana.
Lapin yliopistossa 7. syyskuuta tarkastettava väitöskirja avaa 1970-lukua uudesta näkökulmasta. Suomettunutta, itsesensuurin ja taistolaisuuden värittämää vuosikymmentä on tutkittu tähän mennessä pääasiassa politiikan näkökulmasta. Laukan tutkimuksessa tarkastelun kohteena on nyt ensimmäistä kertaa vuosikymmenen populaarikulttuuri.
Hurriganesia Laukka pitää täysin poikkeuksellisena ilmiönä 1970-luvun Suomessa. Yhtye tarjosi YYA-aikana omatekoisen tulkinnan Amerikasta ja rock `n´ rollista, rennommasta ilmapiiristä.
1970-luvulla oli vallalla tarkka hegemoninen jako länteen ja itään. Jaosta tuli Laukan mukaan osa mentaliteettia, yhteisöllistä mielenlaatua, mikä heijastui myös vuosikymmenen kulttuuri-ilmapiiriin. Neuvostoliiton läsnäolo näkyi kulttuuripolitiikassa muiden muassa kustannusalalla.
– 1970-luvun ilmapiirissä taiteelle asetettiin poliittisia päämääriä. Tästä seurasi, että maahamme muodostui eräänlainen kantaaottavan taiteen etujoukko, johon myös poliittinen laululiike ja edistyksellinen rock-musiikki kuuluivat, sanoo Laukka.
Hurriganes oli kaupallinen
Hurriganes-ilmiönä poikkesi tästä linjasta amerikkalaistyylisenä ilmentymänä. Yhtyeen muusikot levittivät vahvistimiensa eteen tähtilippuja, ajelivat 1950-luvun jenkkiautoilla, pukeutuivat näyttävästi ja olivat muutenkin avoimen kaupallisia.
– Hurriganes erosi 1970-luvun taiteen etujoukosta siinäkin, että yhtye halusi tehdä rahaa, menestyä ja rikastua. Yhtyeen johtajassa Remu Aaltosessa vallitsi käytännöllis-rationaalinen kapitalismin henki. Hänestä huokui kapitalismin alkuperäistä voimaa, Laukka kuvaa.
Laukan mukaan Remu Aaltosessa kiteytyvät Max Weberin esittämät ajatukset, joiden mukaan sanaan pitää voida luottaa, rahalle on annettava vastinetta, työ on tehtävä niin hyvin kuin pystyy ja yhteisön on annettava arvoa onnistujille.
Sukupolven yhteinen kokemus
Laukan mukaan Hurriganesin menestys muutti myös sukupolvien välisiä asetelmia. Osittain Hurriganesin ansiosta rock-musiikki sai uusia entistä vakavampia merkityksiä eikä sitä nähty enää pelkkänä nuorisosukupolven omalaatuisena, suuriäänisenä tanssivillityksenä.
Laukka pitää Hurriganesia vahvana 1970-luvun sukupolven yhteisenä kokemuksena Suomessa. Yhtyeen tuottamat tapahtumat olivat yhtenä tekijänä muuttamassa vuosikymmenen kulttuuri-ilmapiiriä entistä vapaammaksi.