29.12.2011 09.34

Sirpa Koskinen

Nekalan kirjastostonhoitaja Marketta Könönen tuntee hyvin meillä viime vuosikymmeninä julkaistut lastenkirjat.

Palkittu kirjastonhoitaja: Laadukkaita lastenkirjoja ei ole liikaa

Sirpa Koskinen

– Lastenkirjoja julkaistaan yhä enemmän. Mutta huippuja, erityisesti kotimaisia huippuja ei ole liikaa, sanoo äskettäin palkittu tamperelainen kirjastonhoitaja Marketta Könönen.

Könönen noutaa kirjaston takahuoneesta naruun kiinnitetyt noin 240 eriväristä onnittelukorttia. Nekalan alakoulun lapset kiittävät niissä kirjaston ”Markea”. Värikkään korttiketjun selaaminen saa kirjastonhoitajan hymyilemään. Lapsille hän on esimerkiksi ”maailman paras kirjastonhuoltaja”.

Lapset onnittelivat Könöstä siksi, että hänelle oli myönnetty Lampun henki -palkinto elämäntyöstä lasten lukuharrastuksen edistämiseksi

Lukuharrastusta voi Könösen mukaan edistää monella tavalla. Keskeisellä sijalla on tietysti se kirjallisuus, jota on tarjolla.

– Lastenkirjatarjonta on monipuolistunut. On helppolukuisia. Huumori ja kohellus lisääntyvät ja kotimaisia huippuluokan kuvakirjoja tulee runsaasti. Kirjojen aiheet ovat käyneet rankemmiksi.

Laadultaan lastenkirjat ovat Könösen mukaan ”monentasoisia”.

Seikkailukirjoja on paljon, mutta aina uusi ei voita vanhaa. Esimerkkinä Könönen mainitsee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut, joka on hänen mielestään yksi ylilyömätön seikkailukirja.

Rouva Huu auttaa valinnoissa

Kirjojen valinta alakouluikäisille lapsille voi olla vaikeaa vanhemmille. Ihanteellista olisi tietysti se, että voisi itse lukea kirjan ensin, ja päättää sitten, kannattaako sitä suositella lapselleen. Aikaa ja kiinnostusta tähän on harvalla. Moni kääntyykin kirjastohenkilökunnan puoleen.

Könönen suosittelee myös internetistä löytyvää lastenkirjahylly-blogia, jota pitää rouva Huu. Hän on lastenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkinen-Halttula.

– Sieltä löytyy jo 500 kirjan arvostelut.

Hyviä lukuvinkkejä löytyy myös Onnimanni- ja Vinski-lehdistä. Jälkimmäistä löytyy lasten itse kirjoittamia kirja-arvioita.

Ellat ja Risto Räppääjät

Suosituimpia lastenkirjoja tällä hetkellä ovat Könösen mukaan Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ja Timo Parvelan Ella-sarja.

Kirjastonhoitajan omat suosikit lapsille joululoman ratoksi ovat esimerkiksi Sari Peltoniemen Kissataksi, Kirsi Ellilän Eksyneet näkevät unia, Anneli Kannon Futistyttö-sarja ja Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen Pensionaatti Onnela -sarja.

Viimeksi mainittu sarja on Könösen mukaan mainio ja hän harmittelee, että se ei ole saanut kylliksi huomiota osakseen.

Fantasia kiinnostaa lapsia yhä enemmän. Könösen muistuttaa, että tarjolla on hyvää kotimaistakin fantasiaa, kuten vaikkapa Timo Parvelan Kalevala-aiheinen Sammon vartijat -sarja.

Kirjasto osa koulua

Lampun henki -palkinnon perusteluissa kiitellään Könöstä siitä, että hän on kehittänyt kirjastoa osaksi ympäröivää yhteisöä ja tehnyt kirjastosta merkittävän osan Nekalan koulun toimintaa. Kirjaston liittäminen tiivisti lasten arkeen lienee samalla myös tehokas tapa edistää heidän lukuharrastustaan.

Pienen, koulun kyljessä toimivan, kirjaston merkitys lapsille on Könösen mukaan melkoinen.

– Tämä on iltapäivähoitopaikka, läksyjentekopaikka, netinkäyttöpaikka ja kohtaamispaikka, josta isä tai mummu hakee sovittuun aikaan, hän luettelee.

Könönen itse nauttii eniten siitä, kun lapset istuvat pöydän ääressä ja tekevät läksyjään.

– Ja kun läksyt on tehty, lähdetään kotiin ja koulu saa siltä päivältä jäädä taakse.

Myös internet ja elokuvat ovat Könösestä enemmänkin tuki lukuharrastukselle kuin uhka. Hän on nähnyt monesti, miten kirjasta tehty elokuva kasvattaa myös kirjan suosiota.

– Myös nettipelit voivat herätellä lapsen lukuharrastusta.

Kaikki kotimaiset hyllyyn

Kirjaston lastenkirjavalinnoissa Könösen peruslinjana on saada kirjastoon kaikki uudet kotimaiset kirjat ja jos rahaa jää, sitten käännöskirjoja lisäksi.

Viime vuosina kirjojen valinta on vaikeutunut, kun Suomen kustannusyhdistys lopetti Vuoden kirjat -luettelon julkaisemisen. Samaan aikaan kustantajien määrä on noussut.

– Nykyisin on vaikea seurata, mitä kaikkea on tarjolla, Könönen toteaa, ja toivoo takaisin Vuoden kirjat -julkaisua.

Jo vuodesta 1977 lähtien kirjastonhoitajana Nekalassa toiminut Könönen pitää yhäkin kirjaston perusmallia hyvänä.

– En usko, että kirjasto muuttuu radikaalisti tulevaisuudessa. Mutta tärkeää on, että kirjasto on toimiva ja muunneltava.

Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta myönsi Lampun henki -palkinnon Könöselle Pirkanmaan Taikalamppu -lastenkulttuurikeskuksen ehdotuksesta. Samainen lautakunta nimesi hänet myös Vuoden Hyväksi Haltijaksi. Palkinto myönnettiin marraskuun lopulla.