”Kaikkihan tietävät, että olet Halosen pikku ystävätär”, ilmoitti entisen suurlähettilään Jukka Valtasaaren puoliso Etel Valtasaari tavatessaan jokin aika sitten presidentti Tarja Halosen entisen lehdistöpäällikön Maria Romantschukin Helsingin kirjamessuilla.
Tämä siis tapahtui Halosen presidenttikausien jälkeen. ”Lesboleima seurasi Halosta ilman kuviteltuja kumppaneitakin”, kommentoi tilannetta Romantschuk juuri ilmestyneissä muistelmissaan Ei, rouva presidentti ja huomauttaa: ”Olin toista kertaa naimisissa ja kolmen lapsen äiti.”
Joku ilkeämielinen voisi päätellä, että diplomaattipiireissä arvostetaan enemmän tahallisesti levitettyjä ilkeämielisiä juoruja kuin tosiasioita, mutta Romantschuk päätyy kiltisti toteamaan: ”Tapaus on jäänyt vahvasti mieleeni, koska olisin odottanut erilaista käytöstä ihmiseltä, joka oli liikkunut pitkään diplomaattipiireissä.”
”Lesbo ja mahdoton akka”
Oman muistini mukaan Halosta vastaan käytiin likaista kampanjaa jo ennen hänen valintaansa presidentiksi. Pääasiassa levitettiin kahta huhua. Toisessa vihjailtiin, että Halonen on lesbo. Perusteluna oli lähinnä toiminta SETA:n puheenjohtajana. Toisen huhun mukaan Halonen oli aivan mahdoton akka alaisiaan kohtaan.
Kuulin nämä molemmat juorut niin sanotuissa herrapiireissä kymmeniä kertoja. Kirjassaan Halosen hyvin tunteva entinen presidentin lehdistöpäällikkö ottaa vankasti kantaa kumpaankin tarinaan.
Romantschuk kertoo kirjassaan saaneensa selville, että huhua hänen ja presidentin lesbosuhteesta levitti eräs ulkoministeriön protokollaosaston korkea virkamies. ”En missään vaiheessa maininnut tutulle virkamiehelle, että tiesin hänen juoruilustaan, mutta ihmettelin kyllä hänen motiivejaan”, Romantschuk kirjoittaa.
Lehdistöpäällikkö ei mainitse kirjassaan virkamiehen nimeä, mutta kertoo olleensa usein työnsä puolesta tekemisissä tämän kanssa. Välitkin pysyivät muodollisesti korrekteina.
Romantschuk toteaa puhuneensa lesbojuoruista presidentin kanssa muutaman kerran yleisellä tasolla. Mutta kumpikaan ei pitänyt tarpeellisena ryhtyä väitteitä kumoamaan.
Avoin ja kipakka presidentti
Huhuissa Halosen kipakkuudessa alaisiaan kohtaan oli myös Romantschukin mukaan enemmän perää kuin lesbojuoruissa. Lehdistöpäällikkö joutui sen jonkun kerran omakohtaisestikin kokemaan, kun oli sanonut kirjan nimeksi nostetut sanat: ”Ei, rouva presidentti”.
Romantschuk kertoo huhupuheiden alaisten kyykyttämisestä alkaneen jo Halosen ollessa ulkoministerinä. ”Ja olihan Halosessa kipakka puolensa”, Romantschuk myöntää.
Presidenttinä Halonen halusi karsia Linnassa muodollisuuksia ja muuttaa toimintaa avoimemmaksi. ”Avoimuus merkitsi myös sitä, että presidentti saattoi sanoa mielipiteensä suorastikin. Se vaati alaisilta paksunahkaisuutta, sillä kommentit tulivat usein ennalta arvaamatta. Kaikki eivät osanneet ottaa niitä vastaan loukkaantumatta.” Valtionpäämiehen sinuttelukin oli monelle vaikeaa.
Romantschukin mukaan Halonen ei ollut myöskään innokas kiitosten jakaja, mutta lehdistöpäällikkö tuntuu silti yhtyvän kirjailija Kaari Utrion presidenttikausien jälkeen esittämään onnitteluun:
”Rakas Tarja, me kaikki tiedämme, että Sinä olet tuittupäinen muija ja me myös tiedämme, että kukaan muu nainen ei olisi pystynyt siihen, mihin sinä. Kiitos ja kunnia.”
Kirjan keskeisiin asioihin kuuluu tietenkin myös kaikki yllättänyt vuoto presidentin kabinetissa, kun pitkäaikainen avustaja Martti Manninen faksaili salaisia papereita vaalikampanjaa käyvän Anneli Jäätteenmäen käyttöön. Myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kehittymisestä Halosen lehdistöpäällikkö antaa kiinnostavan kuvan.
Vuosien mittaan Putin muuttui tiukasta ja sulkeutuneesta machommaksi, pörhistelyyn taipuvaiseksi. Romantschukin mukaan Halonen tuli kuitenkin Venäjän presidentin kanssa hyvin toimeen muun muassa hienoisella äidillisyydellä.
Pirjo Houni, Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti. Otava 2014. 204 sivua.