Abo Rasulin väkivaltakeskeinen Unfun kritisoi tiukasti itse itseään. Teos on myös äärimmäisen yllätyksekäs monin tavoin, eikä vähiten henkilöhahmojensa osalta. Ei myöskään tarvitse olla mikään verikekkereiden ystävä, jotta Unfun avautuisi tai että siitä voisi pitää.
Unfun sekoittaa välillä sukupuoliroolit aivan täysin ja tekee seuraavassa hetkessä syvää analyysia miesten ja naisten välisistä eroista. Myöskään rasistinen asetelma ei kirjassa ole vähäinen, mutta hämmentävä se kyllä on. Aina ei voi olla ihan varma mihin kohtaan tuikkaus osuu, mutta aivan taatusti se osuu.
Unfun on sujuvaa tekstiä, jota on mukava lukea. Osa kirjasta on englanniksi, mutta kieli on pidetty sen verran yksinkertaisena, ettei se vaikeuta lukemista. Englanninkielisellä tekstillä on teoksessa paikkansa, eikä sen käyttö ole häiritsevää, päinvastoin se antaa lisää liikkumatilaa niin hahmoille kuin lukijallekin.
Unfun kritisoi tiukasti itse itseään.
Abo Rasul: Unfun. Suomentanut: Katriina Huttunen. Johnny Kniga 2010. 262 sivua.