Katja Ketun palkittu romaani Kätilö on kova haaste elokuvantekijälle. Ohjaaja Antti J. Jokinen on tarttunut aiheeseen pelkäämättömästi. Kolmen vuoden kypsyttelyn ja intensiivisen tekemisen jälkeen se on nyt valmis ja ensi-illassaan tänään.
Kätilö kertoo rakkaustarinan Lapin sodan kynnyksellä vuonna 1944 saksalaisten miehittämässä Petsamossa. Tarinassa nuori petsamolaistyttö rakastuu saksalaisupseeriin ja hankkiutuu siksi aseveli-Saksan vankileirille kätilöksi ja sairaanhoitajaksi.
Riipaisevan Kätilöstä tekee sen perustuminen hyvin pitkälle Ketun oman suvun todellisiin tapahtumiin – ja tietysti lahjakas kerronta. Kettu räväyttää esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Lapin. Nuori kätilö on jo lapsena rikkirevitty mahoksi sanottu hyljäke, kunnes kielletty rakkaus alkaa rakentaa hänestä naista, kokonaista ihmistä.
Jokisen Kätilössä naispääosaa Helenaa esittää monipuolinen näyttelijä, Jokisen puoliso Krista Kosonen. Muissakin keskeisissä rooleissa nähdään suomalainen ykkösmiehitys. Helenan vanhempana sukulaismiehenä sukkuloi monen tulen välissä kameleonttimainen Pirkka-Pekka Petelius ja johtavana vankileirin upseerina nähdään karski Tommi Korpela.
Toisessa pääosassa saksalaisena upseerina Johanneksena nähdään hieman tuntemattomampi Lauri Tilkanen. Tilkasesta loihditaan filmiklassikkojen karismaattista mutta herkkää rakastajaa.
Elokuvaksi kääntämisen vaikeus
Jokinen tiesi Ketun romaanin elokuvaksi kääntämisen vaikeuden. Hän on aiemmin sovittanut menestyksekkäästi Sofi Oksasen Puhdistuksen elokuvaksi. Kätilön kohdalla haaste oli ehkä kovempi, kun Ketun romaanin erityiset ansiot ovat virtuoosimaisessa kielessä – vaikka tarinakin on hyvä.
Jokinen on tehnyt rakenteeltaan hieman kryptisestä ja epäkronologisesta tekstistä selkeästi etenevän rakkaustarinan sodan keskelle.
– Onhan tässä elokuvassa selvä ohjaajan visio Kätilöstä ja seison sen takana täydellisesti.
Jokinen vastaa käsikirjoituksesta yhdessä Ketun kanssa. Jokinen kertoo, että kirjailija teki ensin käsikirjoituspohjat ja sitten hän itse jatkoi siitä.
– Kirjoitin sitä vuoden kokopäiväisesti.
Juonen muokkaaminen ja tietty yksinkertaistaminen on täysin Jokisen vastuulla.
– Elokuva on lopulta ihan toinen taiteenlaji. Katja tuli sitten taas mukaan kirjoittamaan dialogia. Kirjassahan dialogi on ihan fantastista. Mutta viimeistelty tarina on lopulta minun.
– Kirja oli kronologisesti hankala. Monet ovat minulle sanoneet, että ymmärsivät kirjan vasta kun katsoivat leffan. Mutta olihan se myös hankala muuttaa.
Rakkaus on kuin pelastusrengas
Romaani on hieman brutaalimpi kuin elokuva. Epäilevään kysymykseen, miten kirjailija suhtautui tarinan muutoksiin, Jokinen vastaa, että sitä pitää kysyä Ketulta.
– Minä olen toiminut hyvin itsevaltiaasti. Se oli samaa Puhdistuksessakin. Nämä ovat sen verran kovia gimmoja kirjailijoina, molemmat, että ymmärtävät, että elokuvassa pitää olla elokuvaohjaajan vapaudet.
Jokinen sanoo kuvallisesti pyrkineensä siihen, mihin Kettu käyttää sanoja. Jokisen tarkoituksena oli luodata tunteita. Kätilön traaginen rakkaustarina on liikuttava.
Sota on yksi syy, miksi Jokinen kiinnostui aiheesta. Hän sanoo kuvaavansa sotaa sellaisena, että siinä oikeasti kuollaan. Silti elokuva keskittyy rakkaustarinaan.
– Minä halusin, ettei elokuva mene liikaa siihen romantiikkaan. Yritin tässä tasapainoilla. Nämä ihmiset ovat keskellä sotaa. Ne ottavat rakkaudesta ikään kuin pelastusrenkaan ja selviytyvätkin sen avulla.
– Ihmiset ovat sodan keskelläkin inhimillisiä ja jollain tapaa humaaneja. Ei ole mustavalkoista hyvää tai pahaa.
– Minua kiehtoi myös se voimakkuus ja ehdottomuus, mitä lappilaisissa oli siihen aikaan.
Krista Kososella
elämänsä rooli
Krista Kosonen sanoo, että Helena on hänen tähänastisen elämänsä tärkein rooli.
– Oli vaikea, haastava rooli. Mutta sehän on joka näyttelijän unelma, että on noin iso vaativa draamarooli.
Kosonen sanoo, että hän ei päässyt roolissaan helpolla, ei omilla tutuilla maneereillaan.
– Käytettiin aikaa ja etsittiin ihan toinen henkilö siihen kävelyä, katseita, olemusta, ulkonäköä ja puhetyyliä myöten.
Rooliinsa Kosonen kertoo etsineensä herkkää, kokematonta, ujoa tyttöä, joka osaa olla myös lappilaisella tavalla ronski.
Hän naureskelee, että puhetta koulinut Malla Kuuranne sanoi, että Kätilön puhetapa ja murrehan sopii Kososelle hyvin, koska hän on töksähtelevä persoona.
Naisen asema sodassa ja naisiin kohdistunut asenteellisuus, jopa halveksunta, on tässä elokuvassa Kososen mielestä tärkeä esiin tuotava asia.
– Se syyllisyys ja häpeä, mikä näiden nuorten naisten niskaan kaadettiin sen jälkeen kun Lappi poltettiin oli hirvittävää. Tavallaan unohtui se koko kolmen vuoden aseveljeys.
Elokuvalla ja hänen roolillaan etsitään Kososen mukaan oikeutusta tuolle rakkaudelle.
– Ei ole mikään ihme että naiset vaikenivat, jos joutuivat sylkykupeiksi.
Kätilön ensi-ilta oli perjantaina 4. syyskuuta.