Vuosi elämästä (Another Year, 2010) on englantilaisen kirjoittaja-ohjaaja Mike Leighin epätasaisen, mutta ansiokkaan uran kärkitöitä. Sellainen ei ole hänen teattereissa parhaillaan pyörivä taiteilijakuvauksensa Mr. Turner (2014.
Kuusikymppinen päähenkilöpariskunta (Jim Broabdent ja Ruth Sheen) elää omassa pienessä onnen maassaan. Hyvin menee myös pariskunnan aikamiespojalla. Lähi- ja ystäväpiirissä eräillä menee sitäkin huonommin. Henkilökohtaisia ongelmia paikkaillaan raskaalla alkoholin käytöllä.
Leigh on sanonut häntä kiehtovan epätavallisen tavallisessa. Sympaattinen ihmissuhdedraama on asian todistusvoimaista kuvitusta. Leighilla on silmää ja korvaa elämän tragikoomisuudelle.
Brittifilmissä puhua pälpätetään välillä oikein olan takaa. Erityisesti vauhdissa on Leigh-filmeissä usein tavattava, hysteerisesti replikoiva naishahmo. Halventava ei Leighin asenne keski-iän kriisinsä kanssa painiskelevaan Maryyn (Leslen Manville) suinkaan ole. Hahmon sisäinen epätoivo huipennetaan fiksusti vaientamalla kyseissä kohtauksessa ääniraita kokonaan.
Elokuva etenee keväästä talveen neljänä erillisenä jaksona. Katsojan eteen vyöryy arkisia ja juuri sellaisina oleellisia juttuja ihmiselon arvaamattomuudesta ja vaativuudesta. Brittileffa sisältää sitä jotain: se on kuin tiukkaa vääntöä helmeilevän Vivaldin ja hikisen bluesin välillä.
Vuosi elämästä. Yle Teema perjantaina klo 21.35