Paul Giamatti ja Ryan Gosling napit vastakkain George Clooneyn ohjaamassa poliittisessa draamassa Vallan kääntöpuoli.

Vaaroja vallan verkoissa

Harri-Ilmari Moilanen

VALLAN KÄÄNTÖPUOLI (The Ides of March, USA 2011). Ohjaus: George Clooney. Käsikirjoitus: Clooney, Grant Heslov. Perustuu Beau Willi-monin näytelmään. Kuvaus: Phedon Papamichael. Musiikki: Alexandre Desplat. Pääosissa: Clooney, Paul Giamatti, Ryan Gosling, Evan Rachel Wood, Philip Seymour Hoffman.

George Clooney tunnetaan yksityishenkilönä amerikkalaisittain kriittisestä poliittisesta aktiivisuudestaan. Juuri tällaisen Hollywood-tähden tekemäksi elokuvaksi Vallan kääntöpuoli on omanlaisensa ihannetapaus. Fiktiivinen poliittinen draama saa loppua kohti trillerimäisiä piirteitä.

Fraasi ”kaiken takana on nainen” saa murheellisen sisällön.

Jo leffan juliste viestii, miten vallalla on tällä kertaa korostuneen kaksinaamaiset kasvot. Julisteessa toinen puoli kuuluu Ryan Goslingille, toinen Clooneylle. Ensin mainittu on lehdistöpäällikkö kampanjassa, jonka tarkoituksena on nostaa jälkimmäinen demokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Kampanjaa tuntuvat käyvän esimerkilliset aatteen miehet. Pikku hiljaa kuva alkaa hajota. Fraasi ”kaiken takana on nainen” saa tapahtumissa murheellisen sisällön.

Vallan kääntöpuoli liittyy siihen laadukkaan amerikkalaisen poliittisen draaman perinteeseen, jonka tunnetuimpia töitä ovat ”Robert Redford kohtaa Kennedyt” -filmi Valtapeli (1972) sekä Päävärit (1995), jonka Stantonit ovat melkein kuin Clintonit.

Vallan kääntöpuoli on niitä pisteliäämpi elokuva, se on päivitetty napakasti 2010-luvun alun kyyniseen maailmaan.

Clooney ja kumppanit ovat hahmottaneet skenaariossaan terävän kuvan poliittisen pelin ilmastosta, jossa sanat syödään tarvittaessa yhtä vaivattomasti kuin pikaruoka. Tuloksena on älykäs, paljastava, hyvin näytelty ja viihdyttävä elokuva politiikanteosta amerikkalaisen vallan huipulla.

Peliä käydään laajana rintamana kovat piipussa, perhe suojakilpenä ja nuoret naiset hetken seksileikkikaluina. Median paljastuksia on sentään varottava.

Leffa on myös yleispätevä kuvaus työmoraalin ja lojaaliuden helposti liikuteltavista rajoista – ollaan säälimättömän kilpailuhenkisessä kulttuurissa.´

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina