22.1.2012 12.20

Skábmagovat

Saamelaishetki – Sámi boddu (Norja 2011) on Ken Are Bongon lyhytelokuva, joka kertoo kahden poromiehen vaiteliaasta kohtaamisesta tunturissa.

Saamelaiselokuva juhlii Inarissa

Jouko Huru

Kaamoksen kuvia -festivaali Inarissa juhlii saamelaiselokuvan 25-vuotista taivalta.

Alkuperäiskansojen elokuvajuhlat Skábmagovat – Kaamoksen kuvia juhlii tänä vuonna saamelaisen elokuvan 25-vuotistaivalta. Ensi torstaina alkavilla nelipäiväisillä festivaaleilla juhlakaluina ovat kansainvälisesti menestyneimpien saamelaisohjaajien Nils Gaupin (s. 1955) ja Paul-Anders Simman (s. 1959) työt.

Saamelaisen elokuvan aikakausi alkoi vuonna 1987, kun Norjan Kautokeinosta kotoisin olevan Gaupin Ofelaš – Tiennäyttäjä räjäytti pankin. Tiennäyttäjä perustuu ikivanhaan saamelaiseen tarinaan, jossa pieni saamelaisyhteisö puolustautuu nuoren poromiehen johdolla Saamenmaahan tunkeutunutta vihollista vastaan.

Tiennäyttäjästä on tullut toistaiseksi Norjan elokuvahistorian suurin kansainvälinen menestys. Itse asiassa se siivitti – ei ainoastaan saamelaiset vaan – muutkin alkuperäiskansat siirtymään elokuvassa omaehtoiseen tarinankerrontaan.

Simmalta eniten filmejä
juhlanäytännöissä

Erityisteemana on Taiwanin alkuperäiskansojen televisio-tuotanto.

Suomen Lapin Kaaresuvannosta kotoisin olevalta Simmalta nähdään Kaamoksen kuvien juhlanäytännöissä eniten filmejä, pitkiä ja lyhyitä, dokumentteja ja fiktiivisiä elokuvia.

Simman menestynein pitkä näytelmäelokuva on Sagojagan ministeri (1997), joka kertoo klassisen huijaritarinan saamelaiskylään saapuvasta suomalaisesta valeministeristä. Simman muita menestyneitä elokuvia on hänen fiktiivinen 20-minuuttinen elokuvansa Let’s Dance (1992).

Inarissa nähdään Simmalta myös puhutteleva Vaši eatnamat – Vihan maat (1994). Se on pohjoisen kulttuurikiistoista kertova puolituntinen dokumentti. Siinä saamelaiset elintavat ja öljy- ja kalateollisuuden ympärille noussut nykyaikainen kaupunkikulttuuri törmäävät Norjan Hammerfestissa.

Aiemmin Inarissa nähtyä Gaupin Kautokeinon kapinaa (2008) ei nyt esitetä – eikä ilmeisesti aiheeseen liittyvää Simman dokumenttia Oaivveskaldjut – Antakaa meille luurankomme (1999). Festivaaleilla nähdään kuitenkin samasta historiallisesta aiheesta kertova norjansaamelaisen Johs Kalvemon pohtiva 45-minuuttinen dokumentti Adja oaiveskalzu – Maaksi olet sinä tuleva (1999).

Elokuvia eteläiseltä
pallonpuoliskolta

Suomen-, norjan-, ruotsin- ja venäjänsaamelaisten sekä muiden arktisten kansojen elokuvien lisäksi Inarissa nähdään lukuisasti myös eteläisen pallonpuoliskon alkuperäiskansojen elokuvia. Niitä tulee niin Etelä-Amerikasta kuin Aasiastakin. Tämän vuotisena erityisteemana on saamelaiselokuvan juhlinnan lisäksi Taiwanin alkuperäiskansojen tv-tuotanto.

Eksoottisena lisänä saamelaiselokuville nähdään Inarissa Erik Blombergin noitaklassikko Valkoinen peura (1952). Lauantai-illan huipentaa suora yhteys Inarista lumesta ja jäästä rakennetusta Revontuliteatterista Helsingin keskustaan taidekeskus Annantalon pihaan klo 21.

Suurin osa festivaalin elokuvista nähdään saamelaisten uudessa kulttuurikeskus Sajoksessa ja saamelaismuseo Siidassa.

Skábmagovat – Kaamoksen kuvia Inarin Sajoksessa ja Siidassa 26.-29. tammikuuta. Ohjelma: www.skabmagovat.fi