John Travolta äityy hurjaksi rutinoidun toimintajännärin metrokaapparina.

Mennään metrolla

Harri-Ilmari Moilanen

KAAPPAUS METROSSA – PELHAM 1 2 3 (The Taking of Pelham 1 2 3). Ohjaus: Tony Scott. Käsikirjoitus: Brian Helgeland. Perustuu John Godeyn romaaniin. Kuvaus: Tobias A. Schliesser. Musiikki: Harry Gregson-Williams. Pääosissa: Denzel Washington (Garber), John Travolta (Ryder), Luis Guzman (Ramos), John Turturro (Camonetti), James Gandolfini (New Yorkin pormestari).

John Travoltalla on suhteellisen hyvä konnarooli irrottelualustanaan, mutta Denzel Washingtonilla sitäkin naurettavampi hyviksen osa kiivassykkeisessä city- ja panttivankijännärissä.

Kiirettä pitää, kun konnakvartetti kaappaa metrojunan matkustajineen. Lunnaiden toimittamiseen annetaan aikaa kaksi tuntia.

Vanha kunnon ”taistelu aikaa vastaan” –jippo toimii nykytekniikan oloissa saumattomasti, vaikka mukana on täysin ulkokohtaisia tehosteita äkillisine zoomauksineen, perspektiivin vaihdoksineen ja hevi-musiikkeineen.

Tony Scottin ohjaama leffa on samannimisen 70-lukulaisen tehojännärin rutinoitu päivitys. Käsikirjoittaja Brian Helgeland on pätevä ammattilainen (mm. kässäri-Oscar hienosta rikosfilmistä L.A. Confidential, 1997), mutta ei hänkään ole mitään ihmeitä juttuun juoninut.

Raamit ovat selkeät: päähenkilökaksikon henkinen nokkapokka eli pikashakki dialogin muodossa hallitsee, väliin tulevat rivakat action-sivallukset ja muut mahdolliset mausteet. Tuloksena on ei erityisen sävähdyttävä pizza genre-rajoissaan.

Edeltäjän päivitys tarkoittaa, että pääkonna on linnatuomionsa istunut entinen Wall Streetin pörssimeklari - hän taitaa sekä tietsikan että pistoolin käsittelyn.

Viime kädessä homma menettää uskottavuutensa sankarin otteiden takia; loppupuolen kilpajuoksussa leffa menee täysin naurettavaksi. Sitä ennen jepariautoilla ja –prätkillä kolarointi äityy useampaan kertaan hölmöksi romuralliksi.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina