taitava kärjistäjä
Joop Wassenaar kävi Suomessa ensimmäisen kerran 1979. Tuolloin maan läpiajosta jäi päällimmäisenä mieleen vain se, että onpa iso metsäinen maa. Kouluaikana Hollannissa hän oli kuullut suomettumisesta, josta puhuttaessa ei voinut ohittaa Neuvostoliittoa. Sen tiedettiin olevan enemmän kuin Suomen rajanaapuri.
Erityisen hyvin Wassenaarin mieleen on jäänyt hänen ensimmäinen käyntinsä Tampereella. Pakkasta oli 11 astetta, tuuli idästä ja liput liehuivat näyttävästi. Suomessa äänestettiin EU:hun liittymisestä.
– Silloin ajattelin, että tätä minä en kestä.
Joop Wassenaar ei usko sosiaalidemokraattien haluun ja kykyyn ottaa mittaa kapitalismista.
Wassenaar on toiminut Suomessa muun muassa opettajana, mutta monet ovat oppineet tuntemaan hänet aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Hämeessä asuessaan hän kirjoitti Hämeen Sanomiin, Satakuntaan 2001 muutettuaan foorumiksi vaihtui Satakunnan Kansa. Sitä vaihetta kesti puolitoista vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi Satakunnan Työn kolumnistiksi.
Wassenaarin kriittinen ja suorasukainen kirjoitustyyli ei ole aina kaikkia miellyttänyt, mutta eihän se olekaan kolumnistin ensisijainen tehtävä. Kieltämättä hän on taitava kärjistäjä.
Wassenaar ei valtaapitäviä nuoleskele. Hän ei kiertele eikä kaartele kirjoittaessaan politiikkaa, virkamieskuntaa ja talouselämää edustavan eliitin edesottamuksista. Yksi hänen vahvuuksistaan on länsieurooppalaisen vaihtoehtoliikehdinnän hyvä tuntemus.
Hollannista Suomeen 1994 muuttanut ja nykyisin Eurassa asuva toimittaja, kirjailija ja yrittäjä Joop Wassenaar paikallistaa käänteen solidaarisuudesta rahan mahtiin 25 vuoden taakse.
– Teidän kutsumanne hyvinvointiyhteiskunta oli minun lukioaikanani 1970-luvulla huipussaan Länsi-Euroopassa. Tuolloin ihmisten käsitys valtiosta oli positiivinen ja terve. Ihmiset saivat olla mitä olivat ja puhua mitä halusivat, eikä silloin ollut niin paljon kodittomia kuin nyt. Yliopistot olivat sivistysyliopistoja, jotka antoivat opiskelijoille eväät elämää varten.
Wassenaar on entinen talonvaltaaja-aktivisti.
– Taistelimme apartheidia, reaganismia ja thatcherismia vastaan. Thatcherismi aiheutti laman ja teki siitä rakenteellisen. Samalla yhteiskunnasta hävisi solidaarisuus.
Suomesta juttuja synnyinmaahansa tekevä Wassenaar kertoo, ettei Vasemmistoliitosta ole kukaan kuullutkaan. Sen sijaan saksalainen vasemmistopuolue Linke on suuressa suosiossa.
– Suomessa vasemmisto tuijottaa liikaa vain Suomeen, kun pitäisi olla aidosti kansainvälinen. Venäjänkin suuntaan kannattaisi olla aktiivinen, koska varmasti sieltäkin löytyy kunnon vasemmistotouhua.
Joop Wassenaarin koko haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 28.5.
taitava kärjistäjä
Joop Wassenaar kävi Suomessa ensimmäisen kerran 1979. Tuolloin maan läpiajosta jäi päällimmäisenä mieleen vain se, että onpa iso metsäinen maa. Kouluaikana Hollannissa hän oli kuullut suomettumisesta, josta puhuttaessa ei voinut ohittaa Neuvostoliittoa. Sen tiedettiin olevan enemmän kuin Suomen rajanaapuri.
Erityisen hyvin Wassenaarin mieleen on jäänyt hänen ensimmäinen käyntinsä Tampereella. Pakkasta oli 11 astetta, tuuli idästä ja liput liehuivat näyttävästi. Suomessa äänestettiin EU:hun liittymisestä.
– Silloin ajattelin, että tätä minä en kestä.
Joop Wassenaar ei usko sosiaalidemokraattien haluun ja kykyyn ottaa mittaa kapitalismista.
Wassenaar on toiminut Suomessa muun muassa opettajana, mutta monet ovat oppineet tuntemaan hänet aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Hämeessä asuessaan hän kirjoitti Hämeen Sanomiin, Satakuntaan 2001 muutettuaan foorumiksi vaihtui Satakunnan Kansa. Sitä vaihetta kesti puolitoista vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi Satakunnan Työn kolumnistiksi.
Wassenaarin kriittinen ja suorasukainen kirjoitustyyli ei ole aina kaikkia miellyttänyt, mutta eihän se olekaan kolumnistin ensisijainen tehtävä. Kieltämättä hän on taitava kärjistäjä.
Wassenaar ei valtaapitäviä nuoleskele. Hän ei kiertele eikä kaartele kirjoittaessaan politiikkaa, virkamieskuntaa ja talouselämää edustavan eliitin edesottamuksista. Yksi hänen vahvuuksistaan on länsieurooppalaisen vaihtoehtoliikehdinnän hyvä tuntemus.