Minulle on lähetetty viestejä ja kyselty, että millaisia epäonnistumisia olen kokenut puutarhassa. No vaikka minkälaisia! Kylvökset menevät mönkään, siemenet ei idä, unohdan kastella taimet, muurahaiset möyrivät perennapenkin laitamat, hiiret valtaavat kompostin.. Erityisen taitava olen tappamaan kaikki ne ihanat kukat, joita mieheni on minulle vuosien saatossa antanut. Heti ensimmäisillä treffeillä sain keltaisen auringonkukan ruukussa ja kun palasin viikonlopun jälkeen opiskelija-asunnolleni, niin siellä kukkani oli pystyyn kuivuneena ruukussaan.
Parhain kommentti lienee tullut aikanaan nuoremmalta pojaltani. ”Äiti, miksi ukin kukat ovat niin erilaisia vaikka ne ovat niin samanlaisia”, hän kyseli, kun katseli ”hieman” nuupahtaneita viherkasvejani. Höm, erinomaista ympäristöhavainnointia, vai mitä?
Ja vaikka valokuviin saa kasvien ja istutusten kauneimmat piirteet esiin, niin todellisuudessa rikkaruohot, varsinkin vuohenputki, valtaa puutarhamme. Sitä on kaikkialla ja käyn ikuista taistoa niitä vastaan.
Toinen vihollinen puutarhassamme on etanat. Viime kesänä asetin kalja-ansoja etanoille siinä toivossa, että kävisivät maistelemassa ilolientä ja hukkuisivat sitten iloisina asettamiini ansoihin. Vaan mitä vielä. Ainoa sato, jota keräsin, oli naapurien hassuttelevat heitot facebookissa teineistä, jotka saattaisivat tulla puutarhamaistiaisille. Onneksi näin ei käynyt. Ainakaan tietääkseni..
Onneksi puutarhassa voi ottaa löysin rantein. Ja onneksi on Turun kauppatori, josta saa aina hyvät taimet kuolleiden tilalle. Kuten vanha sananlasku sanoo: Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Eikä sekään ole kovin tärkeää.
Laitan mukaan kuvan, miten kävi parsakaaleilleni ikkunalaudalla. Todella satoisa ja vihertävä kylvös, vai mitä ;)
Kevät lähti kohisten käyntiin helleaallon myötä ja luonto on puhjennut jälleen kukkaan. Kukassa ovat niin kirsikka-, luumu- kuin omenapuut. Perennapenkissä kukkii jo särkynytsydän, iiris, pikkusydän ja kurjenpolvi. Pensaista kukintaa aloittelee syreeni. Pioneissa ja juhannusruusuissa on jo pulleat nuput. Keväämmällä ostamiin ruukkuihin olen tehnyt ostoksia: kesäkynttilää, valkoista petuniaa, vaaleanpunaista kerrottua ahkeraliisaa ja pelargonia. Myös kovia kokeneet siniset orvokkini kukoistavat kauniisti parvekelaatikossaan.
Puutarhassa sipuleissa on jo komeat vihreät varret, punajuuri on itänyt hyvin. Raparperi ja lipstikka ovat reheviä kuin mitkä. Kasvihuoneella kukkii jo kurpitsa ja avomaankurkku. Myös tomaatintaimet ovat lähteneet terhakkaasti kasvuun, samoin kuin paprikan pienet taimet. Vielä kun saataisiin niitä aurinkoisia kesäpäiviä.
