Lauantaina 4.2.2012

Punapellava talviteloille

5. lokakuuta 2010, kello 19.16 - Mirka Muukkonen

Vihdoinkin päästiin todella synkästä ja sateisesta syyskuusta ja saimme tilalle aurinkoisen ja kauniin lokakuun. Öisin on ollut jo pakkasia, vaan aamut ovat sitäkin kauniimpia: usvaisia, aurinkoisia ja valoisia.  Sateiden jälkeen luonto on siirtynyt upeaan puna-keltaiseen ruskakauteen.

Sain kuin sainkin istutettua kukkasipulini maahan ajoissa. Olenhan kuullut tarinoita, kuinka matti myöhäiset ovat epätoivoissaan pakkasen jo saavuttua hakanneet rautakangella sipuleita routaiseen maahan. Nyt maahan sujahtivat niin tulppaanit kuin hauskanmalliset pallokukat. Ostin sittenkin niitä narsisseja ja istutin ne keinun viereen. Nyt voin vain haaveilla kevätauringosta, ensimmäisistä lämpimistä päivistä puutarhakeinussa kahvikuppi kädessä ja seurata maasta nousevia narsisseja.

Ostin myös pussillisen kulttuuripääkaupungin Turku 2011 tulppaanien sipuleita. Kulttuuripääkaupungin teema on Turku palaa ja teemavuotta varten jalostetut tulppaanit ovatkin sopivasti oranssin värisiä. Niille löytyi paikka kasvimaan vieressä olevasta kukkapenkistä pelastetun pionin vierestä. Siinä heidän sopii kukkia kaikelle ohikulkevalle kansalle ensi keväänä. Lisää tulppaaneista voit käydä lukemasta Turku 2011-sivuilta.
Nyt on aika siirtää Punapellava talviteloille, vaikka eilen vielä löysin kasvihuoneelta tomaatteja naposteltavaksi ja punajuurenlehtiä sisätiloihin siirtyneille marsuille.  Etupihan penkissä kukkivat vielä punakosmoskukka, punaisena hehkuva isomaksaruoho sekä lilan eri väreissä kukkivat syysasterit. Nurmea tosin jo koristavat suurista vaahteroista putoilevat värikkäät lehdet.

Kiitokset teille puutarha-ystäväni kuluneesta kesästä ja paljon kauniita puutarhaunelmia kylmiin talvi-iltoihin!

Näkökulmia hallituksen energiapakettiin

12. syyskuuta 2010, kello 8.57 - Mirka Muukkonen

Meillä Raunistulassa on paljon pientaloja, joissa asuu vähävaraisia eläkeläisiä, yksinhuoltaja-äitejä, vuokralaisia.. Sinivihreän hallituksen energiapoliittiset linjaukset ajavat nämä perheet ahtaalle. Energiapaketti on sosiaalisesti kestämätön ja ympäristöohjaavuudeeltaan erittäin kyseenalainen.

Lisäksi vero on rangaistuksen omainen: jo nyt esimerkiksi meidän perheessä on siirrytty sähköön, joka on tuotettu/ jolla tuetaan uusiutuvan energiamuodon lisäämista (talossamme on sähköllä lämpeävä vesikiertojärjestelmä), meille on asennettu varaava takka ja pohdinnassa on lämpöilmapumppu. Siltikin meille ollaan langettamassa energiavero, joka syö perheemme ostovoimaa. Emme saa mitään kiitosta jo tekemistämme ympäristöystävällisistä  energiaratkaisuista vaan päädymme muiden tavoin maksumiehiksi.

****
Pientaloasukkailla on edessään kovat ajat, sillä maan sinivihreän hallituksen linjaukset ovat nostamassa elämiseen ja asumiseen liittyviä kustannuksia monin tavoin. Nousussa ovat lämmityskulut, kiinteistövero, jäte- ja vesimaksut. Erityisesti verotusratkaisut tulevat kirpaisemaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä sekä esimerkiksi leskeytymisen myötä yksin asumaan jääneitä eläkeläisiä.

Jokunen aika sitten hallitus poisti työnantajilta KELA-maksun pohtimatta sitä, miten uudistus rahoitetaan. Nyt hallituksen epäonnistuneen verotuspolitiikan maksumiehiksi ovat päätymässä mm. pientaloasukkaat. Energiaveron korotuksella ollaan nyt kompensoimassa KELA-maksun poistosta aiheutunutta lovea budjetissa. Energiaverojen myötä pientalojen lämpölaskut ovat nousemassa tuntuvasti.

Hallituksen veroratkaisut johtavat myös siihen, että verotuksen painopiste on siirtymässä kuntiin ja kohti tasaveroa. Tämä on erittäin kyseenalainen ja epäoikeudenmukainen linjaus, sillä rikkaat eivät pääomatuloista joudu maksamaan kunnallisveroa, mutta pienituloisimpia ja varsinkin lapsiperheitä kuntien veronkorotukset kirpaisevat.

Monissa kunnissa, Turku mukaan lukien, on jouduttu nostamaan kuntaveroa, joka on luonteeltaan tasaveroa. Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisikin laajentaa ja lisätä progressiivisen verotuksen käyttöä, jossa jokainen maksaa porrastetusti maksukykynsä mukaan. Veroratkaisujen myötä kunnat ovat talousahdingossaan joutuneet nostamaan myös kiinteistöveroaan tänä vuonna. Nousua on tiedossa myös jäte- ja vesimaksuihin.

Hallituksen ratkaisut tuntuvat kohtuuttomilta, kun ottaa huomioon vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen. Turussakin telakan alasajon myötä työttömyys tulee edelleen nousemaan ja vaikuttamaan laaja-alaisesti koko Turun seutukuntaan sekä Varsinais-Suomeen. Suuret asuntolainat, kasvava työttömyys yhdistettynä asumiskustannusten nousuun ajaa lapsiperheet ja muut pienituloiset pientaloasukkaat ahtaalle.

Tilannetta ei helpota myöskään tuntuvat korotukset palvelumaksuissa. Nousussa ovat sekä terveyskeskusmaksut että päivähoitomaksut. Kohta meillä maksetaan jopa sairaanhoitajalla käynnistä.

Ympäristöverotuksella voidaan ohjata tuotantoa ja kuluttamista kestävämpään suuntaan, mikä on suotavaa. Verotusta ei pidä kuitenkaan toteuttaa niin, että siitä muodostuu rangaistuksen omainen pakkomaksu, joka ei huomioi verotuksen sosiaalisia ja inhimillisiä näkökulmia. Eikä sitä pidä käyttää toisaalla tehtyjen virheiden paikkauksiin. Erittäin mieluisa ratkaisu olisi esimerkiksi tukea ja kannustaa voimakkaammin vanhojen öljykattiloiden vaihtoa pelletti- tai maalämpöjärjestelmiksi.

Kukkaloistoa kevääksi

4. syyskuuta 2010, kello 8.26 - Mirka Muukkonen

Juuri nyt on oikea aika hankkia kasa kukkasipuleita ja istuttaa ne maahan. Kauppojen hyllyt notkuvat herkullisia kukkasipuleita ja nyt on valinnanvaraa. Lisäksi nyt kukkasipulit ovat hyväkuntoisia, eli rahalleen saa hyvää laatua. Kun istuttaa kukkasipulin nyt, ehtii se vielä hieman juurtua maahan, jolloin talvenkestävyys paranee.

Toki myöhemmin löytää halvalla jäämäpusseja ja voi tehdä hyviäkin löytöjä. Myöhemmin valikoima ei vain ole enää niin laaja ja usein alennuspusseista osa sipuleista on mennyt pilalle. Tästäkin huolimatta koluan aina kaikki alennuspussit kaupoissa läpi. Myöhemmin syksyllä maa alkaa olemaan aika märkää istutuspuuhiin. Vaan olen minä kuullut legendaarisia tarinoita, kuinka kukkasipuleita on rautakangella maahan lyöty vielä roudan saavuttua joulun alla.

Tänä vuonna mukaani kauppareissulla tarttui kaksi pussia tulppaaneja. Heräteostoksena tietenkin. Toiset ovat liloja peruspikarimallisia. Toiset ovat kerrottuja vaaleanpunaisia. Näiden kanssa on kiva kevättä odotella. Mikäs sen ihanampi ja kutkuttavampi tunne, kun pitkän talven jälkeen kevätauringon lämmittäessä pääsee taas odottamaan tulppaanin varsien työntymistä maasta ylös.

Rakastan myös narsisseja ja niitä aion myös istuttaa. Minulla on visio, että haluan niitä jonkun puskan juureen, vaan toistaiseksi minulla ei ole sopivaa paikkaa niille. Vaan sekin on ihana tunne, kun on ensin pitkään haudutellut mielessä tiettyä näkyä omasta puutarhasta, ja sitten sen yhtäkkiä keksii sopivan toteuttamistavan ja asiat vaan loksahtaa kohdalleen.

Syystalkoot

28. elokuuta 2010, kello 21.30 - Mirka Muukkonen

Syksyn saapumisen tietää siitä, että kokoukseen lähtiessä voi ottaa herkullisen mehevän omenan omenapuusta matkaevääksi. Huomenna ajattelin kaivaa kuivurin esiin ja laittaa omenakiekkoja kuivumaan. Kuivatut omenaviipaleet ovat perheemme suurta herkkua.

Tänään pidin iltapäivällä yhden naisen pihatalkoot pihallamme. Siistein perennapenkkejä, poistin rikkaruohoja ja leikkasin kesän kukkineita törröttäjiä. Aukkopiakkoihin sijoitin syyskrysanteemeja kukkaruukuissa. Kesäkukat kuten pelargonit ja verenpisaran siirsin kasvihuoneelle siinä toivossa, että ne jaksaisivat siellä vielä kukkia ja ilahduttaa syksyämme. Osan puutarhakalusteista sai mennä jo  kellariin odottamaan seuraavaa kesää. Illat ovat jo niin pimeitä, että kohta saa kaivaa lyhdyt ja valosarjat esiin. Ainakin pihavalot on syytä katsoa kuntoon.

Pihatalkoiden päätteeksi on ihana siirtyä pihan perällä lämpiävän saunan lauteille. Saunaherkuiksi on luvassa Raision Killin markkinoilta ostettuja suolaisia. On kauden satoa sisältäviä  ohra-, lanttu- ja kaalipiirakoita. On turkkilaisia feta-pinaatti-täytteisiä pasteijoita sekä marinoituja oliiveja, tomaatteja ja turkkilaista juustoa. Miten markkinat ovatkin niin ihania! Viimeksihän ostin valkosipuliletin keittiön seinällemme sekä markkinarinkelin. Vaalitelttailu on aika kutkuttavan herkullista ja makoisaa..

Syyskukkivia ruukkuihin

24. elokuuta 2010, kello 17.57 - Mirka Muukkonen

Nyt sitä vettä sitten saadaan. Tänään oli jo ihan syksyinen tunnelma, kun lähdin töistä. Satoi vettä ja kellastunut koivunlehti leijaili edestäni maahan. Ilma on kolea ja viileä. Onneksi asensimme varaavan takan pari kesää sitten kotiimme. Pesällinen takassa  kuivattaa mukavasti alkavan syksyn koleuden pois huoneista.

Entä mitä kuuluu puutarhaamme? Siellähän se, oman onnensa nojassa. Tämä on meidän puutarhassa jokavuotinen ilmiö. Keväällä innostun ja kylvän ja möyhin kukkapenkeissä. Vaan kesän loppuessa puutarha saa elellä omalla painollaan.

Ihasteltavaa puutarhasta silti löytyy yllin kyllin. Kauniisti kukkivat syksyiset perennat. Kultapallot, kultapiiskut, lilat syysasterit. Kurtturuusu on aloittanut toisen kierroksensa ja isomaksaruohon kukinnot pullistelevat ja alkavat punoittamaan.

Nythän on ihanteellinen aika tehdä vielä istutuksia, siirrellä kasveja tai perustaa kukkapenkkejä. Vielä ei (ainakaan täällä etelässä) tule yöpakkaset. Öisin on sopivan kosteaa ja lämpöä on sen verran, että kasvit ehtivät juurtua kunnolla selviytyäkseen talven pakkasista.

Kesän jäljiltä voin vain todeta, että en ole kovinkaan tyytyväinen etupihamme perennapenkkiin. Alkukesästä juhannukseen se on kiva ja värikäs, mutta sen jälkeen kesän kuuma aurinko ja paahde kuivattaa ja kellastuttaa sen. Koska en ole kastelu- ja lannoitteluihmisiä, niin nykyisellään homma ei toimi. Olen suunnitellut kuumimmalle paikalle jonkun pienen pensaan. Toisaalta olen kovin ihastunut havuihin. Pieni soma puu taas varjostaisi penkkiä eli vaihtoehtoja on. Ehkä innostun perennapenkkiä vielä muokkaamaan ennen hallaöitä.

Tokihan olen hieman puutarhassa touhunnut. Kuten leikannut nurmikon syyskuntoon. Kesän kuivuuden jälkeen sateiden myötä kovasti kellastunut nurmikko virkistyi ja sen pääsi leikkaamaan. Ehkä se vielä kertaalleen pitää ajaa ennen talven kylmiä. Jotkut fiksut myös syyslannoittaisivat sen. Syyslannoitteethan eivät sisällä niin paljon typpeä, mitä keväisin annettavat lannoitteet, joten syyslannoitteet antavat kasville voimia talvehtimista varten.

Puutarhamyymälöistä en ole voinut olla pois edelleenkään. Olen hankkinut piharuukkuihin kauniita, lämpimän keltaisia ulkokrysanteemeja, jotka kestävät syksyn viimoja. Samalla ostin vaalipöydän itselleni. Näppärä kokoontaitettava ja mukavasti mukana kulkeva puutarhapöytä vain viidenneksen hinnalla alkuperäisestä. Tämäpä vinkiksi kaikille eduskuntavaalikampanjaansa aloitteleville.

Myrskyä ilmassa!

15. elokuuta 2010, kello 9.28 - Mirka Muukkonen

Tämän vuoden omituiset sääilmiöt ovat huipentuneet koviin ukkos- ja salamamyrskyihin, jotka ovat tehneet valtavasti tuhoa ympäri maata. On ollut hurjaa lukea, kuinka jopa tuhannet ihmiset ovat olleet pitkiä aikaa ilman sähköä. Yhtä ikävää on ollut lukea, kuinka monet ovat joutuneet heittämään jopa pakastimellisen ruokaa pois sähkökatkosten vuoksi. On hieman vaikeaa keitellä sulavista marjoista hilloa sähkökatkon aikaa.

Yhteiskunnalle loppukesän myrskyt tulevat maksamaan maltaita. Samoin vakuutusyhtiöille ja monille firmoille. Ja myös kotitalouksille.

Tänä vuonna olemme päässeet nauttimaan tai kokemaan sään ääri-ilmiöitä. Muistissa on vieläkin talven kovat pakkaset, jotka jatkuivat aina huhtikuulle asti. Pakkasten väistyttyä saimmekin helleaallon, joka on vain jatkunut ja jatkunut. Alkuun hyvinkin pitkänä, kuivana kautena. Olemme tänä vuonna rikkoneet moneen otteeseen lämpöennätykset kymmenien vuosien ajalta. Ja nyt siis olemme loppukesästä päässeet kokemaan hurjat ukkosmyrskyt syöksyvirtauksineen ja trombeineen.

Myös maailmalla olemme saaneet kokea rajut sääilmiöt. Jopa 20 miljoonaa ihmistä on kodittomina Pakistanin kovien tulvien vuoksi tällä hetkellä. Venäjällä riehuu laajat metsäpalot, jotka ovat aiheuttaneet ilmanlaadun heikentymistä Suomessakin ja tuonut tänne savupilviä. Oma lukunsa on uhkakuvat, kun metsäpalot ovat lähestyneet  Sarovin ydintutkimuslaitoksia tai Tshernobylin ydinvoimala-aluetta. Tutkijat ovat olleet huolissaan, kuinka tulipalot saattavat vapauttaa ilmaan radioaktiivisia aineita, joita Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäljiltä sitoutuneena luontoon.

Poliittisissa keskusteluissa käydään kiivasta väittelyä viherhumpasta. Pitääkö valtiovallan tai yhteiskunnan rajoittaa ihmisten kulutusta. Miten tuotetaan energiaa. Paljonko yhteiskuntana saamme kuluttaa. Mitkä ovat ilmastoystävällisimmät ja vähäpäästöisimmät tavat liikkua. Asumisesta puhumattakaan.

Selvää on, että ilmastonmuutoksella ja säiden ääriolosuhteilla on suora vaikutus arkeemme. Sekä meillä että maailmalla. Tutkijat ovat povanneet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen olevan suuri haaste, jopa uhka, tulevaisuudessa. Tulvien ja kuivuuden myötä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan suuria pakolaismassoja. Ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnallisia levottomuuksia ja jopa sotia. Tulevaisuuden sotia tultaneen käymään myös puhtaasta vedestä.

Ympäristö ja luonto ovat asia, jota emme voi yhteiskuntana sivuuttaa. Se antaa meille rajat, joiden sisällä liikkua. Halusimmepa tai emme.

Elokuun pimenevät illat

3. elokuuta 2010, kello 18.51 - Mirka Muukkonen

Eilen illalla huomasin, että elokuu on täällä. Makasin pihan perällä sijaitsevan saunan lauteilla nauttien tulen loimotuksesta kiukaassa, kun huomasin, että ilta on jo yllättävän hämärä ja viileä. Pitkän kuivan hellekauden jälkeen tämä tuli yllättäen. Tunnelma oli ihana, ehkä hieman haikea. Olen kuitenkin valmis heittämään hyvästit hellekesälle, auringonpaahteelle ja kuivuudelle, ja siirtymään reippaana syksyn puuhiin.

Pitkä, kuiva hellekausi on kellastuttanut luonnon. Koivut ovat kellastuneet ja alkaneet varistella lehtiään. Asuinalueellamme paahde on kärventänyt pihassa jos toisessa nurmikon keltaiseksi. Kaikki tuntuu olevan hieman rähjäistä ja ränsistynyttä. Toisaalta se kuuluu tähän vuodenaikaan. Ilmassa on jo hieman tuttu kostea, syksyinen tuoksu. Omenapuissa kohta valmistuvat omenat antavat jo hieman makeaa tuoksua pihapiiriin. Muutama viikko koulun alkamisen jälkeen päästään jälleen herkuttelemaan oman pihan omenoilla.

Vielä ehtii saamaan satoa ja kesän muistoja talteen. Parhaillaan useissa keittiöissä säilötään marjoja ja keitellään mehuja ja hilloja. Meidän pihalta sai tänä vuonna kivasti punaherukoita, mustaherukat jäivät pieniksi. Myös vadelmista sai kohtuullisen sadon kuivuudesta huolimatta. Olemmekin nauttineet marja-smoothieita harvasen ilta iltapalaksi.

Tässä muutamia pikaisia kesäherkkuja, joilla meidän kesäkeittiössä on tänä kesänä herkuteltu.

Lipstikkasuola

Kuivaa lipstikkaa. Hienonna kuivuneet lipstikat ja sekoita merisuolan kanssa. Laita kauniisiin purkkeihin. Herkullista keittoihin ja kiva antaa lahjaksi kavereille.

Kukkaiset jääkuutiot

Poimi syötäviä kukkia mm yrteistä kuten sinisestä kurkkuyrtistä tai keltaisesta kehäkukasta. Laita kukintoja jääpalamuotteihin, kaada vettä päälle ja pakasta. Saat iloisenvärisiä ja kauniita jääkuutioita juhliin.

Kesäinen vihanneskimara

Pilkkoa kesän satoa astiaan mm raakaa paprikaa, kesäkurpitsaa, porkkanaa, kukkakaalia. Valmista mausteseos balsamiviinietikasta, öljystä, persiljasta, pippurista, suolasta ja vaikka valkosipulista. Laita marinadiaineet purkkiin ja sauvasekoita vihreäksi juoksevaksi nesteeksi. Kaada seos kesävihannesten päälle ja anna maustua jääkaapissa. Raikkaan herkullista.

Isoäidin pikakurkut

Suikaloi tai viipaloi kurkkua astiaan tuoreen tillin ja rosepippurin kanssa. Tee mausteliemi vedestä, etikasta, suolasta ja sokerista. Kaada liemi kurkkujen päälle ja anna maustua.

Marjasmoothie

Puutarhan marjoja puna- ja mustaherukoista vadelmiin ja mansikoihin. Sekaan banaania, maitoa tai jogurttia. Vaniljakastike antaa mukavasti makeutta smoothielle. Nämä kaikki saa myös maidottomina versioina, jolloin smoothiet sopivat myös maitoallergisille tai vegaaneille. Aineet sauvasekoitetaan ja nautitaan välittömästi kylmänä. Nam!

Makuvoi

Sekoita silputtua persiljaa, valkosipulia ja huoneenlämpöistä margariinia keskenään. Sopii uusien perunoiden ja grilliherkkujen kyytipojaksi.

Teesekoitus

Vielä ehtii kuivata pihan suosikit teesekoituksiin. Vadelmanlehtiä, mustaherukkaa, piparminttua, sitruunamelissaa, erilaisia basilikoita sitruunaisesta kaneliseen.. Lajeja kannattaa kuivata yksitellenkin, ja makuja voi sekoittaa myöhemmin syksyllä vaikka mustan teen joukkoon piristämään koleaa syyspäivää.

Merellä

25. heinäkuuta 2010, kello 9.20 - Mirka Muukkonen

Tiesitkö, että monilla kaupungeilla ja kunnilla on virkistymispaikkoja kaupunkilaisille? Turulla on näitä useitakin. Tänä kesänä  pääsimme vihdoinkin tutustumaan koko perheen voimin Vepsän saareen.

Vepsään pääsee tunnin kestävällä vesibussiajelulla. Matkalla voi vilvoitella merituulessa yläkannella ja ihastella kauniita huviloita ja lumoutua saariston kauneudesta.

Vepsä on ihanteellinen paikka päiväretkelle. Saarelta löytyy kahvio-ravintola, mutta saarelle kannattaa ehdottomasti ottaa omat eväät kylmälaukussa mukaan, sillä saarella on useampi grillauspiste. Tekeminen ei pieneltä, mutta kauniilta saarelta lopu. Siellä voi uida, saunoa, ottaa aurinkoa, pelata rantapalloa, ihastella luontoa ja eläimiä, vuokrata kajakin tai soutuveneen, niin kuin me teimme. Vepsässä voi kiivetä näköalakukkulalle ja kiipeillä rantakalliolla. Vepsässä voi tehdä sitä, mitä kesällä kuuluukin: pitää hauskaa, nauttia olemisen riemusta ja rentoutua.

Vepsästä voi myös vuokrata huokeaan hintaan mökkejä. On mahtavaa, että kaupunki tarjoaa tällaisen saaren palveluineen kaupunkilaisille. Kaikilla ei ole varaa tai muuten mahdollisuuksia omaan mökkiin, mutta Vepsän kaltaisten paikkojen ansiosta jokaisella on suurempi mahdollisuus päästä nauttimaan Turun saaristosta ja sen kauniista luonnosta. Tästä upeasta mahdollisuudesta kuuluu kiitos Turun kaupungille!

Vepsän saareen ja palveluihin voit tutustua täältä.

Ikävä kyllä en saanut otettua kuvia kesäiseltä reissultamme, koska akku oli loppu kännystäni. Sen sijaan laitan kuvia samalta suunnalta, nimittäin reissultamme Ruissalon Kuuvaan eräänä kuumana, mutta erittäin tuulisena päivänä. En ole koskaan uinut yhtä suurissa aalloissa Suomessa, se oli mahtava kokemus.

Alennustaimia ja rauhanruusuja

14. heinäkuuta 2010, kello 16.56 - Mirka Muukkonen

Vettä ei tule, helle jatkuu. Tänään on tosin lupaavasti pilviä kertynyt taivaalle. Peukut pystyyn, että illalla rytisee ja kunnolla. Ainakin vettä toivoisin kovin, kiitos.

Puutarhanhoitoon kuuluu tällä hetkellä kastelu, kitkentä ja kirvojen suihkuttaminen. Sekä vain oleskelu ja löhöily. Hieman olen myös shoppaillut. Kuolleiden orvokkien tilalle löysin alennusmyynnistä eurolla vaaleanpunaisia pelargoneja. Kukinnot olivat hieman nuukahtaneita, mutta muuten kasvit olivat ihan hyvässä kunnossa ja nuppuja täynnä. Hieman siis tuunausta, istutus uuteen multaan, muutama päivä varjossa ja jo näytti istutus komealta.

Alennusmyynnistä löysin myös kauniin, matalan ruukun, johon sain vihdoin istutettua äitienpäivälahjaksi saamani kivikkokasvit. Kuuden sarjasta vain yksi taimi kuoli, muut sinnittelivät useita viikkoja iloisesti pesuvadissa portaidemme juurella. Vaan nyt kelpaa kivikkoruukkua ihastella.

Alennusmyynneistä ja kohta ovensa sulkevista puutarhamyymälöistä tekee nyt löytöjä. Pihapatsaat, kalusteet ja ruukut ovat monin paikoin alennuksessa. Minäkin löysin pitkään haaveilemani puutarhakalustesarjan erittäin huokeaan hintaan. Myös kasveja kannattaa katsella sillä silmällä. Kuivuneet tai tuhoeläinten vaurioittamat kannattaa toki jättää kaupan tiskiin. Vaikka kasvin maanpäällinen osa onkin hieman reissussa rähjääntynyt, on monivuotisen taimen merkittävin osa juuret. Ne kun saa multaan, ja niitä muistaa kastella hyvin koko loppukesän hyvän juurtumisen ja talvehtimisen takaamiseksi, niin ensi kesänä sinua taatusti odottaa iloinen yllätys.

Minäkin olen harkinnut vielä hankkivani lähipuutarhamyymälän alennuspenkistä joko luumupuun tai kääpiöivän omenapuun pihalle. Niitä jo aiemmin hypistelin, mutta minulla ei ollut paikkaa, mihin niitä istuttaa. Nyt mielessäni on jo sopiva paikkakin. Nämä helteet ovat nimittäin jälleen osoittaneet sen, että puutarhamme tietyt osat ovat todella paahteisia ja kaipaisivat varjostusta. Mikä sen sopivamman varjon antaa kuin pieni puu tai suuri pensas.

Ilokseni voin myös kertoa, että viime vuonna ostamani, ja alkuperäiseen ruukkuunsa unohtaneeni peace – rauhanruusun istutin keväällä maahan talomme seinustalle ja tänä kesänä ruusussa on ollut jo kolme näyttävää, muhkeaa kukintoa. Ihmeen sitkeitä nuo kasvit ovat. Ja varsinkin rauhanruusun on syytäkin olla.

Tutustu rauhanruusu Peaceen wikipediassa.

Huh huh hellettä!

8. heinäkuuta 2010, kello 17.26 - Mirka Muukkonen

Läkähdyttävä helleaalto on täällä. Luonnon ääri-ilmiöt, kuten pakahduttava helle, pitkä kuivuus tai toisaalta hurjat rankkasateet ovat erittäin haasteellisia puutarhojen kasveille. Tällä viikolla olemme päässeet nauttimaan molemmista ääripäistä varmasti kaikkialla Suomessa, mutta myös täällä Raunistulassa.

Periaatteeni on, että en tuhlaa kraanavettä kasveille. Niin pitkään kuin mahdollista, käytän sadevesitynnyreistä vettä kasteluun. Minusta on uskomatonta tuhlausta suihkuttaa juomavedeksi sopivaa vettä nurmikolle. (No, onhan se sulaa hulluutta huuhdella vessanpytty samaisella juomavedeksi soveltuvalla vedellä, kun asiaa oikein ajattelee). Poikkeuksena on kasvihuoneemme, jossa lasken säännöllisesti puhdasta kraanavettä suureen tynnyriin. Tällä vedellä kastelen syötävät kasvit kasvihuoneella. Samalla tynnyri kostuttaa ilmaa ja varsinkin keväisin ja syksyisin myös varastoi lämpöä itseensä kylmiä öitä silmällä pitäen.

Talomme, autotallimme ja saunamme rännien alla on sadevesitynnyrit, joihin kerään talteen sadeveden. Yleensä vesi riittää hyvin seuraavaan sateeseen, mutta nyt on takana poikkeuksellisen pitkä kuivajakso. Jopa minä olen harkinnut tarttuvani puutarhaletkun päähän, sillä kasvit huutavat kipeästi virkistystä.

Kasvien kastelussa ja siihen liittyvässä tekniikassa on varmasti useita eri koulukuntia. Tässä muutama kastelu- ja hoitovinkki keskikesän puutarhureille:

Älä kastele paahteella tai auringon porottaessa taivaalta vaan odota iltaan tai aamuun. Läkähtynyt kasvi ei välttämättä pysty nauttimaan sille suomastasi vedestä ja samalla maan pinta voi kovettua auringonpaahteessa ikävästi.

Kastele harvoin, mutta kunnolla, suoraan kasvin juurelle. Kevyt pintakostutus on pahinta kasvin kannalta, sillä tällöin kasvi saattaa kasvattaa juurensa maan pintaan ja se voi koitua kasvin turmioksi.

Muista kastella jo kukkineet, jopa osittain kuihtuneet perennat ja sipulikasvit. Vaikka maanpäällinen osa ränsistyy, on juuri pidettävä hengissä, jos haluaa nauttia kasvista vielä tulevinakin vuosina.

Suurilehtiset perennat kannattaa kastella sateesta huolimatta. Suuret lehdet saattavat estää pääsyn maaperään kasvin juurelle. Sadetynnyrit kannattaa tyhjentää kukkapenkeille ja marjapensaille ennen seuraavaa sadetta.

Pienen kevyen sateen jälkeen kastelu on otollista. Maaperä on jo valmiiksi hieman kosteaa ja silloin on helppo kastella kasvi kunnolla oikein syvältä. Vahva, oikein kasteltu kasvi kasvattaa itselleen syvän ja kunnollisen juuren, joka ottaa vetensä syvältä maasta. Vahvajuuriset kasvit kestävät myös paremmin ääriolosuhteita kuten pitkään jatkunutta hellettä.

Myös veden mukana annettavat lannoitteet kannattaa antaa vasta illan viiletessä tai aamulla varhain. Ruiskutukset, kuten mäntysuoparuiskutus kirvoja vastaan, kannattaa tehdä vasta illemmalla. Muutoin aurinko voi polttaa kasvin lehdet tai ainakin vaurioittaa niitä.

Jos harrastat ruukkukukkia, kannattaa niiden paikkaa pihassa vaihdella. Kasvi kannattaa nostaa välillä lepäämään varjoon. Myös parvekkeella olevat suoraan auringonpaahteeseen päivällä joutuvat kukat voi nostaa sisälle varjoon työpäivän ajaksi tai sitten ne voi suojata esim aurinkovarjolla.

Sadekuurojen sattuessa kannattaa kesäkukkaistutukset nostaa suojaan, ellei halua kukintojen piiskautuvan piloille. Tai valuta ainakin ylimääräinen vesi niistä pois. Jos kasvi jää liian märkään veteen lillumaan, menee kasvin vedenottojärjestelmä sekaisin ja kasvi menehtyy tietyn ajan kuluessa. Tästä minulla onkin omakohtaista kokemusta, kun saatiin kovia kokeneet parvekelaatikon orvokit vihdoin kuolemaan – hukkumalla.

Myös rankkasateen sattuessa kannattaa odotetuimmat perennat ja arimmat ruusut rohkeasti suojata jollain. Minulle on monena kesänä käynyt niin, että juuri kun pionit ovat upeimmassa kukassaan tai harvinainen vaaleanpunainen ruusuihanuus on alkanut kukkia, tulee kaatosade ja piiskaa kukinnot pilalle. Pitkäaikaiselle kolealle kaudelle ja siitä johtuvalle kosteudelle emme taida mahtaa mitään, mutta sadekuuroille kylläkin. Ja saapahan naapuritkin puhumista, että siellä se eukko virittelee sateenvarjoja kukkasilleen..

Nyt lähden lukemaan jäätävän pelottavaa dekkaria helteiseen puutarhaamme ja istuskelemaan uusille puutarhatuoleillemme, jotka alennusmyynnistä löysin. On vihdoin se aika vuodesta, jolloin hyvällä omallatunnolla kannattaa puutarhasta ja olemisen riemusta nauttia!

Kansan Uutiset Oy | Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi | Puhelin (09) 759 601 | Fax (09) 7596 0319