Puolueella onkin ainutlaatuinen kyky sekä syödä että säästää kakku. Marie Antoinette ei suotta kuulu Benin talliin.

Kuvaavaa on, että Kokoomus voi luvata vaikkapa ruotsinkielisiä vastaan suunnattuja pogromeja ja kuitata vastaanotetuksi satatuhatta leijonariipuskannattajaa – vain peruakseen puheensa sekuntia myöhemmin ilman, että kukaan huomaa.

Lupauksiaan nieleskelevät kollegat vihreissä, vasemmistossa ja demareissa voivat vain katsoa kademielin, miten elegantisti vastuu siirretään äänestäjälle.

Joka tapauksessa Kokoomus on kuningaspuolue ja puolueiden kuningas. Sen puoluekokouksessa hyväksytyt tai hylätyt aloitteet ohjaavat koko maata. Siksi on äärimmäisen harmillista, että yläluokkainen porvarillisuus on jäänyt Kokoomusta jäytävän alatyylisen oikeistopopulismin varjoon. Kuoliniskuna kansallisille sivistyspyrinnöille voidaan pitää kokouksessa tehtyä päätöstä tyrmätä aloite Suomen muuttaminen kuningaskunnaksi.

Onhan monarkiassa eläminen sentään jotain aivan muuta. Lauantaina 19.6. suomalaiset seuraavat pakkoruotsinsa turvin Victorian ja Danielin häitä. Tuhkimotarinassa länsinaapurin kruununperillinen saa työväenluokkaisen sulhasensa. Ehkä yhdellä jos toisellakin kaihertaa tuolloin ajatuksissa, millaiset olisivatkaan härmäläiset kuninkaalliset häät.

Mikä voisi kääntää kokoomuslaisten republikaaniset päät? Tasavaltalaiset romanssit kun ovat vain niin ankeita.