Kahden viime vuoden aikana tehdyt veronkevennykset olivat huonosti ajoitettuja, moittii hallituksen talouspolitiikkaa arvioiva talouspolitiikan arviointineuvosto. Hallitus laski veroja voimakkaasti korkeasuhdanteessa, minkä vuoksi niiden ajoitus oli pielessä.
Veronkevennykset myös vaikeuttavat julkisen talouden vakauttamista, neuvosto suomii tänään julkaisemassaan raportissa. Vuosittain julkaisemassaan raportissa neuvosto julkaisee arvionsa hallituksen politiikasta.
Neuvoston mukaan Suomen talous on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen. Ilman uusia toimia velkaantuminen kääntyy uudelleen kasvuun pitkällä aikavälillä, se toteaa.
Uusimmassa raportissa neuvosto kiinnitti huomiota hallituksen sote-uudistuksen tavoitteisiin. Tuomio on siinä mielessä tyly hallituksen kannalta, että kunnianhimoisen uudistuksen vaikutukset talouteen ovat tutkimustiedon valossa epävarmoja.
”Edelleenkään ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin, että uudistuksen julkisten menojen säästöä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa palvelujen laadusta tai saatavuudesta tinkimättä”, neuvoston tiedotteessa todetaan.
Neuvoston mukaan keskeisiä kysymyksiä sote-uudistuksen toimeenpanon kannalta on edelleen ratkaisematta. Esimerkiksi työterveyshuollon jääminen uudistuksen ulkopuolelle vaikeuttaa korvausperusteiden määrittämistä, ja se voi kasvattaa kustannuksia.
”Osa uudistuksen riskeistä voitaisiin välttää saattamalla palveluita valinnanvapauden piiriin suunniteltua asteittaisemmin”, tiedotteessa sanotaan.
Työllisyystoimille kiitosta
Kiitosta hallitus saa siitä, että se on lähes saavuttanut asettamansa finanssipoliittiset tavoitteet. Julkinen talous on lähellä tasapainoa tänä vuonna.
Esimerkiksi hallituksen asettama työllisyystavoite täyttyi viime vuoden aikana. Työllisyys on tällä vaalikaudella – etenkin sen loppupuolella – kasvanut ripeästi. Neuvosto katsoo, että työllisyyttä on kasvattanut niin kansainvälinen kysyntä kuin hallituksen toimet.
”Hallituksen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun on todennäköisesti ollut huomattava, vaikka vaikutuksen suuruutta ei voidakaan tarkkaan arvioida”, tiedotteessa mainitaan. Hallitus ja oppositio ovat eduskunnassa monta kertaa ottaneet yhteen kyseisestä aiheesta.
Sen sijaan hallitus ei ole onnistunut kuromaan umpeen niin kutsuttua kestävyysvajetta. Valtiovarainministeriö (VM) arvioi, että kestävyysvaje on noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vajeen suuruutta kasvattaa erityisesti se, että VM ulotti kestävyysvajearvion vuoteen 2070, kun aiemmin se laskettiin vuoteen 2060 asti.
Perustettiin vuonna 2014
Talouspolitiikan arviointineuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella. Se perustettiin vuonna 2014.
Sen tehtävänä on riippumattomasti arvioida talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja. Neuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo.