Hintaero julkisen ja yksityisen terveydenhuollon tuottamassa samansisältöisessä palvelussa voi olla monikymmenkertainen. Esimerkiksi yksittäisen laboratoriotutkimuksen hinta saattaa julkisessa terveydenhuollossa olla noin euron kun sama testi voi maksaa yksityisen yrityksen toteuttamana jopa 38 euroa.
Esimerkin kertoo kansanedustaja Olli-Poika Parviainen (vihr.), joka on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yksityisen terveysbisneksen voittojen tukemisesta julkisella ylikompensaatiolla.
Parviaisen mukaan myös kuvantamispalveluiden osalta hintaerot ovat merkittäviä. Yksityisen yrityksen tarjoamana esimerkiksi magneettikuva voi olla useita satoja euroja julkista sairaalaa kalliimpi. Erot myös yksityisten yritysten välisissä hinnoissa ovat merkittäviä. Julkista rahaa näiden ylihinnoiteltujen palveluiden maksamiseen vaikuttaa Parviaisen mukaan kanavoituvan etenkin työterveyshuollon kautta.
– Saamieni tietojen mukaan yksityisille yrityksille laboratorio- ja kuvantamispalveluista maksettavien Kela-korvausten summa on vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja ellei peräti enemmän, Parviainen sanoo.
Laboratoriopalvelut 800 miljoonan markkina
Kela korvaa yksityisen lääkäripalvelun toteuttamasta työterveyshuollosta 50 tai 60 prosenttia Kelan määrittämiin enimmäiskustannuksiin saakka. On arvioitu, että terveydenhuollon laboratoriopalveluiden markkina on Suomessa vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa. Tästä työterveyspalveluiden osuus on merkittävä, kertoo Parviainen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun julkisen ja yksityisen palvelun hintaeroon kiinnitetään huomiota. Kuntalehti selvitti vuonna 2013, että yksityisen yrityksen perimät hinnat laboratoriotutkimuksista voivat olla jopa 24-kertaiset julkisessa omistuksessa olevan toimijan hintoihin. Ylen Kuningaskuluttaja selvitti vuonna 2014, että palvelun hintaero saattoi halvimman ja kalleimman yksityisen yrityksen välillä olla lähes nelinkertainen. Aamulehden vuonna 2018 tekemän katsauksen mukaan hintaerot ovat edelleen samansuuruisia.
– Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Kelan järjestelmällisen välinpitämätön asenne asiaan tuntuu käsittämättömältä. Luulisi olevan päivänselvää, että sote-palvelujen rahoitus on tiukilla eikä varaa tällaisiin ylikompensaatioihin ole, Parviainen ihmettelee.
Terveysbisnes kannattaa
Yksityinen terveydenhuolto on Suomessa kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi vuoden 2017 liikevoitot olivat monilla suurilla terveyspalveluyrityksillä kymmeniä miljoonia euroja.
Parviaisen mukaan ylihinnoiteltujen palveluiden korvaaminen verorahoista kannustaa pitämään hinnat korkealla.
– Kun yksityisen puolen hinnat ovat monin kerroin tuotantokustannuksia korkeammat, on syytä kysyä, kuinka paljon verorahoja käytetään ylihinnoiteltujen palveluiden korvaamiseen, Parviainen toteaa.
Hänen mukaansa ei ole kestävää julkisen varojen käyttöä tukea yksityistä terveyspalveluliiketoimintaa ylikompensaatioiden kautta.
Perjantaina jättämässään kyselyssä Parviainen kysyy hallitukselta kuinka suurilla summilla vuodessa Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshoidon laboratorio- ja kuvantamispalveluja. Lisäksi hän kysyy, aikooko hallitus selvittää keinoja, joilla laboratorio- ja kuvantamispalveluista maksettavat korvaukset saataisiin lain edellyttämällä tavalla vastaamaan tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sen asemesta, että korvaukset tällä hetkellä perustuvat potilailta ja työnantajilta perittäviin kohtuuttomiin maksuihin.
Lisää bisnestä yksityisille
Hallituksen eduskunnalle antamat viimeiset sote-lait lupaavat lisäksi uutta bisnestä terveysyrityksille, kertoo Kauppalehti. Hallitus haluaa siirtää kiireettömät leikkaukset yksityissairaaloille ja myös ensihoito aiotaan ulkoistaa.
Hallitus keskitti viime vuonna anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita edellyttävät leikkaukset keskussairaaloihin ja kielsi toiminnot aluesairaaloilta, joilla ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Näin tehtiin tilaa yksityiselle leikkaustoiminnalle.
Eduskunnalle annetussa esityksessä esitetään kieltopykälään poikkeusta, joka sallii kiireettömän leikkaustoiminnan hankkimisen yksityisiltä palveluntuottajilta. Ehtona on, että potilas voidaan tarvittaessa siirtää nopeasti jatkohoitoon keskussairaalaan. Ne toimivat yksityisten yksiköiden tukisairaaloina ja hoitavat mahdolliset leikkauskomplikaatiot, Kauppalehti kertoo.