Kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan mukaan Suomi ja Saksa sotivat yhteistuumin jatkosodassa vuosina 1941–1944. Päiväkirjan suomennos julkaistaan keskiviikkona. Sen suomentanut tutkija Pekka Visuri sanoo tänään illalla TV1:n MOT-ohjelmassa päiväkirjan kuvaavan yksiselitteisesti, miten Suomi ja natsi-Saksa taistelivat rinnakkain toisessa maailmansodassa.
Suomi oli Saksan liittolainen 1941–1944, mutta Suomessa on haluttu nähdä hyökkäys Neuvostoliittoon erillissotana, jota käytiin kansallisista päämääristä. Erillissodasta puhumalla on haluttu vuosikymmenet pitää etäisyyttä natsi-Saksan sotarikoksiin.
Nyt suomeksi julkaistavat päiväkirjat kirjoittanut Saksan armeijan jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth muutti Helsinkiin 13. kesäkuuta 1941. MOT:n kuvauksen mukaan Hitlerin sanansaattaja tuli kertomaan marsalkka Mannerheimille, että natsi-Saksa hyökkää parin viikon kuluessa Neuvostoliittoon.
Erfurth työskenteli Suomen armeijan päämajassa yhteysupseerina koko jatkosodan ajan. Illalla esitettävän ohjelman mukaan hänen päiväkirjamerkinnöistään paljastuu, että tehtävänä oli kytkeä Suomen sotilastoimet osaksi saksalaisten kokonaissuunnitelmaa.
Suomeen saapui saksalaisia sotilaita jo kesäkuun 1941 alussa. 15. kesäkuuta Mannerheim alisti Oulun pohjoispuolella olevat suomalaisjoukot saksalaisille. Jatkosota alkoi 25.6.1941 Neuvostoliiton pommitettua suomalaisia kaupunkeja ja lentokenttiä. Ne olivat vastaus Saksan Suomesta tekemille pommituslennoille Neuvostoliittoon.
Visurin mukaan kaikista tärkeistä operatiivisista ja strategisista seikoista neuvoteltiin koko ajan tiiviisti.
– Joukot taistelivat limittäin ja lomittain yhteisissä sotatoimissa ja niitä vaihdeltiinkin jatkuvasti. Kysymys ei ollut Suomen ja Saksan rinnakkain sotimisesta, vaan yhdessä sotimisesta. Tämä on se kuva, jonka Erfurthin päiväkirja antaa aivan yksiselitteisesti, hän sanoo MOT:ssa.
– Erfurthin päiväkirjassa on niin yksiselitteinen ja selkeä osoitus siitä, että yhteiseen sotaan mentiin, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista, Visuri jatkaa.