Anikó Lehtinen
Olutliiton puheenjohtaja.
Helsinkiläinen, unkarilaistaustainen ruoka- ja juomatoimittaja, kirjailija ja olutasiantuntija.
Tekee väitöskirjaa keskioluen vapauttamisesta.
Tekee olutta ja juoksee pitkiä matkoja.
Selfie
Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen, olet koulutettu juoma-asiantuntija. Millaista on hyvä olut?
– Hyvä olut on laadukasta, virheetöntä ja huolella valmistettua. Muuten se voi olla minkä makuista vaan, oluiden kirjo on rikkaus.
Miten itse käytät olutta ja millaisia oluita mieluiten?
– Käytän olutta ruuan kanssa ja seurassa muutenkin. Oluttyylini vaihtelevat todella paljon käytön ja vuodenajan mukaan; kesällä keveitä, vaaleita oluita janoon ja talvella taas hieman tummempia ja vahvemman makuisia.
Mitä mieltä olet ruokakaupan mahdollisuuksista tarjota hyvää olutta nyt ja millaiset mahdollisuudet tarjonnan järjestämiseen pitäisi olla?
– Minusta niissä kaupoissa jotka panostavat olueen, on jo nyt todella hyvät valikoimat, mutta tietysti, jos mietitään täydellistä maailmaa, jossa kaikki oluet voisivat olla kaupassa, niin voisi oikeasti valita käyttötarkoituksen mukaan. Nykyinen kaupassa myytävän oluen 4,7 prosentin raja on keinotekoinen ja sulkee useita oluttyylejä pois.
Mitä voit sanoa niille, jotka näkevät tilastoistaan, että alkoholin määrän lisääminen kaupan olevissa tuotteissa aiheuttaa tietyn määrän kuolemia?
– Sanoisin, että valitettavasti alkoholi on usein enemmän seuraus kuin syy. Olut on mieto alkoholijuoma, joka oikein käytettynä tuo nautintoa. Suurin osa suomalaisista käyttää olutta oikein. Olut usein liitetään keskustelussa terveysriskeihin ja syrjäytymiseen, mutta oluella on oikein käytettynä myös ihmisiä yhdistävä tekijä.
– Sen sijaan että oluesta saarnataan terveysriskinä, olisi hyvä, jos yhteiskunnassa mietittäisiin myös niitä positiivia asioita, mitä hyvässä seurassa kohtuullisesti nautittu olut tuo. Suomalainen, Suomessa ostettu olut työllistää, luo matkailua ja kehittää kulttuuria.
– Yhteiskunnassamme on paljon rakenteellisia muutoksia jotka luovat syrjäytyneisyyttä ja onnettomuutta. Tätä sitten ruokitaan alkoholilla. Minusta olisi tärkeää puuttua oikeisiin syihin eikä aina syyttää pelkästään alkoholia ja sen saatavuutta.
Miksi suomalainen alkoholikeskustelu aina typistyy prosenttirajoihin?
– Suomessa kieltolain loppumisesta asti oluen saatavuutta on kontrolloitu nimenomaan prosenttirajoilla, jotka ovat pitkän historian takia edelleen valitettavan läsnä alkoholipoliittisessa keskustelussa, kun puhutaan oluesta. Mielenkiintoista on, ettei viineissä puhuta prosenteista ollenkaan. Olutasiantuntijana haluan puhua oluen mausta enkä prosenteista.
Anikó Lehtinen
Olutliiton puheenjohtaja.
Helsinkiläinen, unkarilaistaustainen ruoka- ja juomatoimittaja, kirjailija ja olutasiantuntija.
Tekee väitöskirjaa keskioluen vapauttamisesta.
Tekee olutta ja juoksee pitkiä matkoja.