Hannele Cantell
Maantieteen ja muiden ympäristöaineiden opettajankouluttaja, oppi- ja tietokirjailija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti
Hannele Cantell, olet intohimoinen maantieteen opetuksen puolestapuhuja. Miksi?
Kansainvälisessä politiikassa on merkkejä siitä, ettei luonnon ja ympäristön toimintaa ymmärretä.
– Maantiede on yksi harvoista koulun oppiaineista, joka on valmiiksi monitieteinen. Siinä yhdistyvät luonnontiede ja ihmistieteet. Kaikkia asioita käsitellään ihmisen toiminnan kannalta. Sitä lähestymistapaa tarvittaisiin koulussa enemmän.
– Yhteiskunnassa oikeastaan mitään asiaa ei voi tarkastella ilman, että ymmärretään luonnon ja ympäristön taustat. Politiikkaa, taloutta tai eettisiä kysymyksiä ei voi irrottaa erillisiksi, vaan niitä pitäisi tarkastella osana laajempaa ympäristöä. Siinä maantiede on oppiaineena hyvä.
Miten maantieteellisen tiedon heikko tuntemus sitten näkyy?
– Talvivaara on yksi viime vuosien suurimmista ympäristöongelmista Suomessa. Siinä päättäjät eivät ole ymmärtäneet, miten esimerkiksi pohjavedet toimivat. Millaiset yhteydet on sateilla, maaperän rakenteella ja pohjaveden virtauksella. Ne aiheuttivat muka-yllätyksiä, jotka olisivat olleet ihan selvät. Kyllä tietty yleissivistys ympäristökysymyksistä pitäisi olla. Kyse ei pelkästään luonnontieteestä vaan myös ympäristölainsäädännöstä.
– On vuorenvarmaa, että ympäristökatastrofit lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Hirmumyrskyt, tsunamit, ilmastonmuutos, pakolaisuus ja ihmisoikeudet kietoutuvat yhteen.
– Jos ei ymmärretä, että pyörremyrskyjen lisääntymisen taustalla on ihan konkreettinen asia: merivesien lämpeneminen, ei myöskään ymmärretä, miten näitä voitaisiin torjua. Kansainvälisessä politiikassa on merkkejä siitä, ettei luonnon ja ympäristön toimintaa ymmärretä.
Olet esittänyt huolen maantieteen vähentämisestä lukiossa. Miten uusi opetussuunnitelma muutti maantieteen opetusta?
– Lukiossa on tietty määrä pakollisia kursseja. Aiemmin maantieteellä oli niitä kaksi, nyt vain yksi. Pitää miettiä mitä asioita valitaan, kun aikaa opiskelulle on paljon vähemmän. Opettajat kritisoivat, että se on pintaraapaisu tärkeisiin asioihin. Kurssilla on hyviä teemoja kuten ilmastonmuutos, mutta syitä ei kunnolla ehditä käsitellä.
Yhdelle kurssille on asetettu suuria tavoitteita, kuten että opiskelija oppii havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä ja toimimaan luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Millä tavalla näihin pyritään?
– Kun lukion nykyistä yhden kurssin opetussuunnitelmaa laadittiin, lähdettiin siitä, että tärkeintä on mielenkiinnon herättäminen ajankohtaisiin, globaaleihin kysymyksiin. Siksi kurssin punaisena lankana on uutisten seuraaminen.
– Vaikka jotkut perusasiat on hyvä osata, aluemaantieto kuten jokien nimien pänttääminen, ei ole enää maantieteen opetuksessa olennaisinta.
Hannele Cantell
Maantieteen ja muiden ympäristöaineiden opettajankouluttaja, oppi- ja tietokirjailija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti