Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja sosiaalisen taustan vaikutuksen vahvistumisesta oppimistuloksissa. Oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa Suomi on kärkimaita, mutta tulokset ovat laskusuunnassa.
Varhaiskasvatus tukee oppimista ja sillä on tutkimusten mukaan suuri vaikutus syrjäytymisen ehkäisyssä. Grahn-Laasonen pitää ongelmallisena, että juuri ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten, osallistuvat vähiten. Näitä ovat pienituloisten, työttömien ja maahanmuuttajien lapset.
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) ihmettelee, miksi Suomessa niin pieni osa ikäluokasta, noin 70 prosenttia, osallistuu varhaiskasvatukseen. Muissa Pohjoismaissa osallistumisaste on lähellä sataa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen osallistumisastetta.
Eduskunta päätti hallituksen esityksestä kuitenkin joulukuussa 2015 rajata lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta ja laki tuli voimaan vuosi sitten. Lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, jos lapsen vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Kunnat voivat itse päättää rajauksen toteuttamisesta, ja esimerkiksi Joensuussa rajaus on voimassa.
Joensuussa työttömän lapsi voi saada tarpeen mukaan kokopäiväistä varhaiskasvatusta, mutta vanhempien on tällöin laadittava erillinen selvitys tarpeesta. Käytäntö lisää byrokratiaa ja leimaa lasta ja vanhempia, koska vanhempien on selvityksellä osoitettava olevansa vanhemmuuden tuen tarpeessa.
Rajaus yhdistettynä tarveharkintaan nostaa kynnystä hakea kokopäivähoitoa ja lapsi voi jäädä jopa kokonaan varhaiskasvatusta vaille. Lisäksi rajaus vaikeuttaa monien perheiden arkea ja työttömän vanhemman työllistymistä, kun keikkatyön vastaanottaminen voi käydä mahdottomaksi. Tähän ei luulisi olevan varaa, kun Joensuun työttömyysaste on jo lähes 20 prosenttia, sukupolvisen syrjäytymisen laskusta puhumattakaan.
Keväällä Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti puolueensa päämääränä olevan subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen koko maahan. Näin pitäisi ilman muuta tehdä, mutta se vaatisi lakimuutosta, jota ei kannata jäädä odottelemaan.
Meillä on kunnissa päätösvalta, joten Joensuun vasta valittu kaupunginvaltuusto voi halutessaan palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhempiensa työmarkkina-aseman perusteella, vaan jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.
Jaana Haverinen
Joensuu