Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ehdottanut yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteistä yliopistolakia. Esitys hämmentää yliopistojen tutkijoita ja henkilöstöä. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL suhtautuu epäilevästi yhteiseen korkeakoululakiin.
Yliopiston tulevaisuutta visioidaan parhaillaan kahdella suunnalla. Opetusministeriön johdolla työstetään Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiota sekä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla tutkimus- ja innovaationeuvoston visiota ja tiekarttaa. Visioiden tulisi valmistua syyskuun aikana.
Yksi yhteinen korkeakoululaki epäilyttää
Yliopisto-opetusta siirrettäisiin ammattikorkeakouluun.
YHL:n mukaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyö on pysähtynyt rakenteisiin.
– Se vie huomion pois koulutuksen sisällöstä ja laadusta. Henkilöstölle edellinen lakiuudistus näyttäytyi yt-kierteenä, todetaan YHL:n kannanotossa.
YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen kertoo henkilöstön suhtautuvan epäillen ja pelonsekaisin tuntein visioon.
– Luulimme, että ministeriö haluaa aidosti kuulla ja osallistaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten henkilöstöä vision rakentamisessa. Pettymys oli suuri, kun visiotyön päätösseminaarissa viime viikolla keskusteluun tuotiin yksi yhteinen korkeakoululaki, kun työskentely on perustunut duaalimalliin.
Henttonen muistuttaa, että duaalimalli on kansallisesti sovittu. Tiede- ja taideyliopistot sekä ammattikorkeakoulut toimivat erillään. Suomessa on opetusministeriön alaisia yliopistoja 14 ja ammattikorkeakouluja 23.
Myös Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakka epäilee duaalimallista luopumisesta saatavaa hyötyä.
– En näe mitään järkeä yhdistämisessä. Yliopisto-opetusta siirrettäisiin ammattikorkeakouluun. Tämä voisi johtaa myös työehtoshoppailuun. Opetusta otetaan sieltä, mistä sitä saadaan halvimmalla, sanoo Puhakka.
Henkilöstö pettyi visiotyöhön
Alun perin yliopistojen henkilöstöllä oli suuria toiveita OKM:n visiotyöhön. Esillä on ollut joustavan elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Lisäksi on pohdittu, miten korkeakouluista tehdään ketteriä ja luovia ja ennen kaikkea hyviä työ- ja opiskelupaikkoja sekä tutkimuksen kehtoja, joissa resurssit ja osaaminen tuottavat yhteiskuntaan kriittisesti ajattelevia ja innovatiivisia kehittäjiä ja rakentajia.
– Joustavuutta ja ketteryyttä tavoitellaan, mutta vision sisältö on jäänyt epämääräiseksi, sanoo Satu Henttonen.
Grahn-Laasonen totesi HS:lle, että ”Jos yhdessä korkeakoulujen kanssa päädytään siihen, että korkeakoulujärjestelmän uudistumista, koulutustason nostamista ja tutkimuksen laatua parhaiten edistetään yhteisellä korkeakoululailla, en näe estettä sille, että vähintäänkin valmistelu käynnistetään jo tällä hallituskaudella.”
YHL:n kannanoton voi tulkita toisin: yliopiston henkilöstä kuullaan, mutta ei kuunnella. Samoin visiotyöhön keväällä Vaasassa osallistunut väitöskirjatutkija Lotta Alhonnoro kysyy tuoreessa Acatiimi-lehdessä, että etsitäänkö yliopistoille mainoslausetta. Työpajassa työstettiin yhtä lausetta ja konkretiasta oltiin kaukana.
Edellisen yliopistouudistuksen jälki rumaa
Edellisen yliopistolakiuudistuksen tavoite oli, että yliopistot voivat keskittyä perustehtäviinsä ja niillä on mahdollisuus harjoittaa entistä parempaa henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus on voimassa kahdeksatta vuotta, eikä jälki ole YHL:n mukaan ollut kaunista.
YHL muistuttaa, että yliopistouudistuksen vaikutusarvioinnista on nyt aika ottaa opiksi ja antaa korkeakoulukentälle työrauha. Huonon henkilöstöpolitiikan lakipiste oli vuonna 2016, jolloin useat yliopistot vähensivät henkilöstöään yhteensä 1 744 henkilöllä, joista irtisanottuja oli 961.