Kuntasektorin palkansaajien on tyytyminen vastedeskin ”äärimaltillisiin” palkankorotuksiin, mikäli työnantajapuolen tahto toteutuu.
Huolimatta yksityisen sektorin kasvusta julkisen sektorin ongelmat ovat yhä tallella, muistutti KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen keskiviikkona järjestön työmarkkinaseminaarissa Helsingissä.
Kuntien verotuotot eivät ole vielä kasvaneet, ja kunnilla on roimasti investointi- ja korjausvelkaa muun muassa homekouluista. Lisäksi kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat suuresti.
Jalonen painotti pariin kertaan, että neuvottelukierroksella tulee ennen muuta pitää huolta työllisyydestä. Hän kehotti kuntia käyttämään työ- ja virkaehtosopimuksissa olevia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia nykyistä enemmän.
– Niitä tulisi voida käyttää työehtojen heikentämiseen erittäin vakavissa taloudellisissa tilanteissa, joissa vaihtoehtona ovat irtisanomiset.
Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly huomautti, että paikallista neuvottelukulttuuria voisi kehittää niin työnantaja- kuin palkansaajapuolella. Hän muistutti, että kuntatyön muuttuessa paikallista sopimista tarvitaan.
Aikataulutus tarkkaa
Kunta-alan sopimukset umpeutuvat vasta tammikuussa. Neuvotteluja ei ole aloitettu, ja työnantajapuolella vielä valmistellaan tekstitavoitteita.
Jalonen ei kertonut tarkemmin, millaisia tekstimuutostarpeita työnantajapuolella on. Hän viittasi muun muassa maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseen.
Sekä Jalonen että Lyly väistivät kysymykset palkankorotustasosta. Kuntasektorilla katsotaan ensin päänavaajaliittojen sopimusten kustannusvaikutukset.
Lomarahojen leikkauksista vielä vuosina 2018 ja 2019 kuntatyönantaja ei aio perääntyä. Jalonen tähdensi, että leikkausrahoilla helpotetaan kaikkien työnantajien maksuja, myös kuntatyönantajien.
Iso ongelma liittyy sopimuksen kestoon, sillä maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alusta. Lyly toivoi, että sopimuskausi päättyisi joko sitä ennen tai sen jälkeen, sillä henkilöstön siirrot maakuntiin vaativat koko kuntakentän huomion.
– Uusille valtuutetuille tulee tähdentää, että he toimivat kunnissa työnantajaroolissa. Työlainsäädännön ja KVTES:n pääpiirteet olisi hyvä käydä valtuustoissa läpi, evästi Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen.
Maakuntien sopimukset tekeillä
Paraikaa kuntajärjestöjen huomio on sopimusjärjestelmän uudistamisessa. Neuvotteluja on käyty koko alkuvuosi.
Kun maakunnat aloittavat, henkilöstön ja työnantajien pitää tietää, mitä sopimuksia noudatetaan. Myös palkkausjärjestelmiä täytyy muuttaa.
– On ratkaisematta muun muassa, miten menetellään kuntayhtymien kanssa, jotka ovat voimassa niin sanotun väliajan, ja kuinka maakuntiin siirtyvät paikalliset sopimukset sovitetaan yhteen, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas luetteli.
Maakuntien siirtyvän henkilöstön määräkin saattaa hänen mukaansa muuttua. Mitä enemmän kunnat ja kuntayhtymät perustavat osakeyhtiöitä ja siirtävän henkilöstöään niihin, sitä vähemmän maakuntiin siirtyy väkeä.