Lehtikuva/Markku Ulander

Enemmistö suomalaisista haluaa leikata omien ja läheistensä hyvinvoinnista, koska ”hatusta vedetyt” laskelmat vaativat sitä.

62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että heidän lastensa päivähoidosta ja koulutuksesta, omasta terveydenhoidosta sekä vanhusten hoivasta pitää leikata enemmän. Tieto käy ilmi Helsingin Sanomien tiistaina julkistamasta mielipidetiedustelusta. Siinä ei tosin mainittu konkreettisia leikkauskohteita, vaan ”julkiset menot”.

Miksi ihmiset ovat näin laajasti halukkaita kuristamaan omaa ja läheistensä hyvinvointia? He haluavat Suomen velkaantumisen kuriin – hinnalla millä hyvänsä näköjään. Propaganda velkaantumisen turmiollisuudesta on todella tehnyt tehtävänsä, kun se uppoaa yhteen maailman koulutetuimmista kansoista.

Suomi tunnetaan ainoana maana, joka maksoi 1930-luvun velkansa Yhdysvalloille. Tästä maineteosta on ehkä jäänyt päälle käsitys siitä, että myös nykyinen runsaan sadan miljardin euron velka pitää joskus maksaa pois viimeistä senttiä myöten. Näinhän ei ole, vaan vanhoja velkoja maksetaan uudella, tällä hetkellä käytännössä ilmaisella velalla pois. Ongelmaksi velka muuttuu vasta, jos korkotaso lähtee huomattavaan nousuun.

Kyselyjen – ja viime vaalien tuloksen – perusteella suomalaiset sietävät erinomaisesti hyvinvointivelan kasvattamisen.

Hatusta vedetty kestävyysvaje

Toinen suomalaista keskustelua ja päätöksentekoa samaan kireään suuntaava ohjaava käsite on kestävyysvaje.

”Toisin ja suoraan sanoen kestävyysvajelaskelmat perustuvat pitkälti hatusta vedettyihin oletuksiin. Kuitenkin niillä perustellaan miljardien leikkauksia julkisiin menoihin”, kirjoitti Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio PT:n blogissa toukokuussa.

ILMOITUS

Hänen mukaansa laskelmat kestävyysvajeesta ovat niin huteralla pohjalla, että Ruotsin valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet ei suosittele kestävyysvajeen käyttöä talouspoliittisen päätöksenteon pohjana.

”Suomen hallitus ja VM:n virkamiehet ovatkin edelleen selityksen velkaa, miksi he tekevät juuri päinvastoin kuin virkaveljensä Ruotsissa”, asiaan viime viikolla palannut Taimio jatkoi.

Kireän politiikan hinta on työttömyys

Kyselyjen – ja viime vaalien tuloksen – perusteella suomalaiset sietävät erinomaisesti hyvinvointivelan kasvattamisen, vaikka se syrjäyttää parhaillaan osaa kokonaisesta nousevasta sukupolvesta, kuten päätoimittaja Aleksis Salusjärvi kertoi Ylen kolumnissaan keskiviikkona kuvatessaan ammatillisen koulutuksen leikkausten ”järisyttävää” mittaluokkaa: ”käynnissä on ihmiskoe jossa koulut pakotetaan luopumaan tärkeimmästä tehtävästään, opetuksesta”.

Heikki Taimio kirjoittaa PT-blogissa, että ”tuleva historiankirjoitus nimeää 2010-luvun ylikireän talouspolitiikan kaudeksi, ellei suorastaan menetetyksi vuosikymmeneksi”. Ylikireän talouspolitiikan mittavin kustannus on joukkotyöttömyys.

Miksi sitä on kuitenkin harjoitettu? Taimion arvelun mukaan hallitusneuvotteluissa kestävyysvajeen noudattamisen asetti tiukaksi ehdoksi ”se puolue, joka on katsonut eniten juuri isoilla kestävyysvajeluvuilla voivansa ajaa julkista sektoria supistavia menoleikkauksia ja niiden helpottamia veronkevennyksiä”.

Muut puolueet hyväksyivät tämän taatakseen hallitukselle eduskuntaenemmistön ja mahdollisuuden ajaa läpi omia tavoitteitaan.