Lehtikuva/Milla Takala

Osa korkeakoulutetuista on putoamassa digikelkasta, varoittaa Akavan Erityisalat.

Yli 55-vuotiaista asiantuntijoista ja esimiehistä joka kymmenes arvioi digitaitonsa huonoiksi liiton työmarkkinatutkimuksessa.

– Päävastuu osaamisen kehittämisestä on työnantajalla, liitto muistuttaa.

Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksen mukaan digiosaaminen työpaikoilla on pääosin hyvää, mutta osa kokee valmiutensa puutteellisiksi. Kokemus on vahvasti sidoksissa ikään. Liiton jäsenet työskentelevät asiantuntijoina ja esimiehinä muun muassa kulttuurin, hallinnon ja viestinnän tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

– Vain 40 prosenttia yli 55-vuotiaista jäsenistämme arvioi digitaitonsta hyviksi ja joka kymmenes jopa huonoiksi.Tämä on huolestuttava tulos, joka osoittaa että osa korkeakoulutetuista asiantuntijatason työntekijöistä on vaarassa pudota digikelkasta. Työnantajan on kannettava tässä vastuunsa ja otettava henkilöstön osaamisen kehittäminen osaksi digistrategiaa, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

Hän korostaa, että digitalisaation haltuunotto on yksi keskeisistä menestystekijöistä työelämässä. Siksi digitalisoituvissa organisaatioissa, pienissäkin, tulee panostaaa osaamisen kehittämiseen.

ILMOITUS

– Myös työntekijän itsensä tulee toki olla hereillä, mutta päävastuu osaamisen kehittämisestä on työnantajalla, Luomanmäki sanoo.

Koulutusvaje huolestuttaa

Akavan Erityisalat pitää huolestuttavana, että jäsenistä yli kolmannes (36 %) ilmoitti, että ei ollut viimeisen vuoden aikana osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen lainkaan. Saman verran oli niitä, joille koulutuspäiviä kertyi yhdestä kolmeen. Syinä jäsenten koulutusvajeeseen olivat erityisesti ajan puute työtilanteen vuoksi ja työnantajalle aiheutuvat kulut.

– Osa työnantajista laiminlyö selvästi vastuunsa henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Niiden pitäisi nyt toperoitua lisäämällä reippaasti ja suunnitelmallisesti koulutusta ja varmistamalla, että työpaikan esimiehillä ja asiantuntijoilla on myös aikaa osallistua siihen. Osaamisella on merkittävä yhteys koettuun työn hallintaan ja sitä kautta työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikasta vastaava asiamies Minna Nieminen.

Osassa yrityksiä osaamisen kehittäminen tuntuu Niemisen mukaan jäävän mantraksi, joka ei toteudu käytännössä.

– Lisää suunnitelmallisuutta saataisiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien säännöllisellä laadinnalla, toteutuksella ja seurannalla.

Pienillä yrityksillä digivaje?

Akavan Erityisalojen julkisen sektorin jäsenet kokivat jäsenkyselyssä digitalisaation koskettavan omaa työtään enemmän kuin yrityksissä työskentelevät jäsenet.

– Tulosta voi selittää se, että julkisen sektorin organisaatiot ovat usein suuria ja kattavasti erilaisten julkisen hallinnon digitalisaatiohankkeiden piirissä. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät jäsenemme ovat yleensä itseoikeutetusti näiden hankkeiden keskiössä, arvioi Nieminen.

Sen sijaan yrityksissä näyttää Niemisen mukaan olevan paitsi digiedelläkävijöitä, myös sellaisia, usein pieniä yrityksiä, jotka tulevat valitettavasti jälkijunassa. PK-yrityksissä työskentelevien jäsenten digiosaamisesta on Niemisen mukaan syytä kantaa huolta.