Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg tunnustaa olevansa huolestunut suomalaisista. Hänen mukaansa Helsingin yliajon tai Hyvinkään ampumisen kaltaiset tapahtumat ovat yhä islamistisia terrori-iskuja suurempi uhka.
– Kahden viime vuoden aikana tämä terrorismikysymys on lähestynyt meitä koko ajan. Samaan aikaan olemme nähneet, että syrjäytyneiden ongelmat ovat kasvaneet aivan eri potentiaalissa, Nerg sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
– Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia.
Vaara ylilyönteihin on ollut jo kahden vuoden ajan.
Nerg ottaa kantaa Turun iskun jälkeiseen keskusteluun, joka on pyörinyt turvanpaikanhakijoiden ympärillä. Nergin mukaan vaara ylilyönteihin on ollut jo kahden vuoden ajan eli sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi. Hän puhuukin moraalipaniikista: ajatellaan, että joku ulkopuolinen uhkaa koko yhteiskuntaa.
Hallitus villitsee moraalipaniikkia
Hallitus on lietsonut omilla kovilla puheillaan kansalaisten kannanottoja. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Henriksson sanookin, ettei hän pitänyt lainkaan siitä äänensävystä, jolla hallitus kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) suulla ilmoitti uusista turvapaikanhakijoita koskevista päätöksistä.
Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) silottelivat Terhon puheita. Kovaa arvostelua on herättänyt se, että hallitus aikoo tehdä rangaistavaksi kielteisen turvapaikanhakupäätöksen saaneiden auttamisen.
Nyt näkökulmaa keskustelussa on käännetty toiseen suuntaan: suomalaisten ei tule vastustaa viranomaispäätösten toimeenpanoa. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että hallitus aikoo kiristää rajusti turvapaikanhakijoiden asemaa.
Tuloerot uhkaavat kasvaa
Nergin nostama näkökulma suomalaisten syrjäytymisen ehkäisystä on tärkeä. Hallituksen toimet eivät kuitenkaan tue tätä. Eduskunnan tietokeskuksen vasemmistoliiton pyynnöstä tuottama selvitys kertoo sen sijaan tuloerojen kasvusta.
Laskelman mukaan hallituksen politiikka oli vuosien 2015 ja 2016 välillä lievästi tuloeroja supistavaa, mutta tämän jälkeen tuloerot ovat jo kasvaneet vuotta 2015 suuremmiksi ja jatkavat kasvuaan ensi vuonna.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan laskelma näyttääkin mustaa valkoisella, että hallituksen politiikka satuttaa eniten pienituloisia, joiden ostovoima heikkenee.
Hallitus hehkutti viime viikolla julkaistun ensi vuoden budjettiesityksen tukevan talouskasvua ja osallistavan kaikki kansalaiset talouskasvun hedelmistä. Eduskunnan tietopalvelun laskelmat eivät tue tätä.
Aiheesta muualla verkossa
Lainsäädäntömuutosten vaikutus tulonjakoon 2015–2018 (PDF)