LEHTIKUVA

Horisontti

Helsingin Sanomien Teema-lehdessä 1/2017 käsiteltiin muun muassa sitä, millainen Suomi on vuonna 2042. Touko Kauppisen artikkeli perustui 16 eri asiantuntijan haastatteluihin. Vuonna 1994 ilmestyi Sivistys 2017 -teos, jossa pohdittiin, miltä Sivistys-Suomi näyttää itsenäisyyden satavuotisjuhlien aikaan. Teos sisälsi 12 artikkelia sivistyksen ja kulttuurin eri alueilta.

Kirjoittamassani ”Liikunta, nuoriso- ja kansalaistoiminta” -artikkelissa on mielenkiintoisia liittymiä Teema-lehden artikkeliin. Ideoimme artikkelia silloisen liikunta- ja nuoriso-osaston päällikön Harri Syväsalmen kanssa.

Hallituksen politiikka on jyrkässä ristiriidassa vuoden 1994 ajatusten kanssa.

Määrittelimme viisi selkeää muutostekijää: väestön ikääntyminen, nuorten määrän väheneminen, kasvihuoneilmiö ja otsonikato, teknologian ja tieto- ja yhteysverkkojen kehitys sekä kansainvälistyminen.

Teema-lehden artikkelin pääalueet ovat ilmastonmuutos, tekniikan kehitys sekä lääketieteen kehitys. Arvioimme, että otsonikadon takia auringonpalvonta muuttuu auringonpaoksi ellei otsonikerrosta tuhoavia freoneja ynnä muita saada kuriin. Otsonikerrosten palautuminen normaaliksi saatiin aikaan kansainvälisillä kansainvälisillä sopimuksilla. Tämä antaa uskoa ilmaston lämpenemisen vastaiseen toimintaan, joka on jo pahasti myöhässä ja jota presidentti Donald Trump osaltaan vaikeuttaa.

Arvioimme myös, että maamme talvet olisivat Keski-Suomea myöten lumettomia, pimeitä ja märkiä, millä olisi muun ohella masennusta aiheuttavia seurauksia. Myös hiihtäminen siirtyisi pohjoisen Suomen matkailun vetovoimaksi. Tämä sama lumettomuusennuste näyttää siirtyneen hieman myöhemmäksi eli Teema-lehden artikkeliin. Ennustimme myös vaikeuksia jääpallolle, koska pelin edellyttämät suuret tekojäät vaativat lämpenevässä ilmastossa suuria energiakustannuksia ja lajin edellyttämiä suuria jäähalleja ei taloudellisista syistä rakenneta. Myös mäkihypylle ennustettiin ongelmia, etenkin jos lämpeneminen vie lumet myös Keski-Euroopasta.

ILMOITUS

Kansainvälistymisessä kiinnitimme huomiota väestön ikääntymiseen ja nuorten määrän vähenemiseen. Totesimme: ”Vuoden 2017 väestöennusteiden perusteella tarvitsemme lisäväestöä, erityisesti perheitä, joissa on lapsia ja nuoria. Humanitaaristen näkökohtien ohella on kysymys myös maatamme hyödyttävistä ’itsekkäistä’ tarpeista.” Maamme nykyisen hallituksen mielestä lapsiperheitä ei tarvita (perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen) eikä myöskään nuoria miehiä ja naisia, vaikka he juuri olisivat oikein koulutettuina kaivattua työvoimaa.

Totesimme myös: ”Vierasvihan torjuminen ja kansainvälisyyskasvatus ovat tärkeitä. Työ on tehtävä matkalla maamme satavuotisjuhliin, jottei jouduta vastakohtaistuneeseen rasistiseen yhteiskuntaan.” Onkohan jotain jäänyt tekemättä matkalla satavuotisjuhliin? Korjattavaa on, ja korjaaminen pitää aloittaa välittömästi.

1990-luvun alussa nuorisotyöttömyys oli nuorison pahin ongelma (1993: 97 000 työtöntä nuorta).

Totesimme, että ”Nuorten tilannetta vuonna 2017 on vaikea arvioida, koska suomalaisten nuorten määrä toisaalta vähenee ja toisaalta työn, koulutuksen ja vapaa-ajan kokonaisuus lomittuu uudella tavalla ja mahdollinen kansalaispalkka luo työlle ja työttömyydelle uusia määrityksiä.” Eipä ole lomittunut eikä myöskään kansalaispalkka ole toteutunut pientä kokeilua lukuun ottamatta. Nuoriso kärvistelee pätkätöiden kurimuksessa, ja työtön on edelleen työtön samoin kuin vuonna 1994.

Teknologian kehitys 1994–2017 on ollut vaikein ennustettava alue. Internet ja sähköpostit ynnä muu mullistivat työelämää, samoin automaation nopea kehitys. Totesimme, että tekniikan kehitys johtaa liikunnan ja nuorisokulttuurien alueilla jatkuvasti uusien välineiden käyttöönottoon. Arvioimme virtuaali- ja keinotodellisuuslaitteiden tulon hieman etuaikaan eli vuosituhannen vaihteeseen. Some-kulttuuria ja sen vaikutuksia emme kyenneet arvioimaan.

Totesimme, että ”Teknologian kehityksen kääntöpuolena lisääntyy tarve ihmisen ja luonnon väliseen aitoon suhteeseen. Virtuaalitodellisuusfriikkien ja aitoa luontosuhdetta kannattavien välillä käydään kovaa yhteiskunnallista ja julkista keskustelua”. Ei käydä, mutta luonnon arvo ihmisen terveydelle tunnustetaan. Metsä hoitaa ja parantaa.

Sivistys 2017 on kiinnostava teos lukea juuri nyt maamme satavuotisjuhlien aikaan. Koulutuksen, tieteen ja sivistyksen asema arvioitiin vuonna 2017 keskeiseksi menestystekijäksi. Arvioimme myös, että maamme tarvitsee maahanmuuttajia, erityisesti lapsiperheitä ja nuoria. Nykyisen hallituksen politiikka on jyrkässä ristiriidassa vuoden 1994 ajatusten kanssa. On kysyttävä, olemmeko enää sivistysvaltio.

Kirjoittaja on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriössä eri tehtävissä vuosina 1993–2011, viimeksi kulttuuriasiainneuvoksena.