Pöydälle on levitetty kartta, jossa valtava ympäristötuho näkyy kokonaisuudessaan. Cerattepe-vuori Turkin koillisosassa on idyllinen paikka, mutta se tuhoutuu täysin, jos kaivoshanke etenee. Projekti uhkaa myös vuoristoniittyjen ja Coruhjoen väliin rakennettua Artvinin kaupunkia.
– Tämä on vain yksi monista tällä alueella meneillään olevista tuhoisista projekteista, sanoo Nur Nese Karahan, ympäristön tuhoamista vastustavan Yesil Artvin -järjestön (Vihreä Artvin) johtaja.
Jo 25 vuoden ajan alueen asukkaat ovat onnistuneet torjumaan kaivosprojektin. Mutta kuluneen vuoden aikana ovat liikkeen voimat heikentyneet. Viime vuoden heinäkuussa tehdyn epäonnistuneen kaappausyrityksen jälkeen julistettu poikkeustila on huomattavasti heikentänyt aktivistien mahdollisuuksia ilmaista vastustusta millekään teollisuushankkeelle. Samaan suuntaan vaikuttaa alati kasvava yhteistyö Turkin hallituksen ja liikemiesten välillä.
Oikeus antoi kaivokselle ympäristöluvan ilman perusteluja.
”Betoni kuuluu kehitykseen”
Tänä kesänä Artvinin ilmapiiri on alakuloinen.
– Ihan rehellisesti sanottuna olemme melko epätoivoisia, Karahan myöntää.
Seudun luonto on poikkeuksellisen monimuotoista, ja se kuuluu maailman sataan biodiversiteetiltään monipuolisimpaan alueeseen. Siellä kasvaa 1 268 kasvilajia, joista 199:ää ei löydy muualta.
Luontomatkailulle olisi valtavat mahdollisuudet, mutta sen edistämiseksi ei tehdä juuri mitään.
– Turkissa betonia ja tehtaita pidetään kehityksenä, sanoo 24-vuotias ympäristöaktivisti Sercan Dede.
– Mutta me uskomme, että maan pinnalla on suuremmat rikkaudet kuin sen alla, Karahan sanoo.
Turkkilainen kapitalismi ei ole samaa mieltä, sillä se hakee nopeita voittoja. Cerattepe saattaa sisältää erittäin suuret kupari- ja kultavarannot.
Kanadalainen kaivosyhtiö teki 1990-luvun alussa alueella 560 porausta. Sen jälkeen vesi näytti saastuneelta, ja asukkaat huolestuivat kasvien ja eläinten kuolemista. Vuonna 1995 he perustivat Yesil Artvin -järjestön vastustamaan kaivosta. He järjestivät mielenosoituksia ja laativat vetoomuksia ja kanteita. Artvinin asukkaiden vastarinnasta tuli yksi Turkin ympäristöaktivismin näkyvimmistä ilmentymistä.
Artvin oli hiljainen maakuntapääkaupunki, mutta siitä on vuosien myötä tullut useiden infrastruktuuriprojektien hermokeskus. Niihin lukeutuu kymmeniä Coruhjokeen suunniteltuja patoja, joista seitsemän on jo valmistunut.
– He peittävät kaiken betonilla, pienintä puroa myöten, Karahan kertoo.
Vauhti kiihtyi viime vuosikymmenellä Recep Tayyip Erdoğanin johtaman oikeus- ja Kehityspuolueen (AKP alaisuudessa. Islamistinen ja konservatiivinen hallitus on tehnyt rakennusalasta talouspolitiikkansa kulmakiven.
– Nyt kyläläiset tulevat jatkuvasti pyytämään apuamme erilaisten projektien vastustamisessa, Yesil Artvin -järjestön johtaja kertoo.
Suurin ympäristöoikeusjuttu
Vuonna 2009 Turkin korkein hallinto-oikeus katsoi, että ympäristönsuojelijat ovat oikeassa ja peruutti Cerattepe-vuoren kaivosluvan. Tuomarien mukaan kaivos uhkaisi veden puhtautta ja lisäisi maanvyörymien vaaraa.
Vuonna 2011 energia- ja luonnonvaraministeriö kuitenkin muutti kaivoslakia. Cengiz Holding -niminen valtava yhtymä, joka toimii energia-, rakennus- ja kaivosteollisuudessa, voitti järjestetyn uuden tarjouskilpailun Cerattepe-vuoren kaivosoikeuksista. Vastustajat puolestaan käynnistivät oikeusjutun, jotta yhtiön saama myönteinen ympäristövaikutusten arvio peruutettaisiin.
Kaivosta puuhaa Erdoğanin lähipiiriin kuuluvan Mehmet Cengizin yhtiö.
Mustanmeren rannalla sijaitsevan Rizen kaupungin hallinto-oikeus päätyi sekin luonnonsuojelijoiden kannalle päätöksessään, jonka mukaan kaivos olisi uhka alueen kotoperäisille kasvilajeille. Suunnitellusta kaivoksesta olisi alle kilometrin matka Hatilan laakson luonnonsuojelualueelle.
Yhtiö ja Turkin hallitus eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan tilasivat uuden arvion tekemättä projektiin mitään muutoksia. Arvio oli positiivinen kuten ensimmäinenkin. Seuraavaksi 751 projektin vastustajaa ja 61 asianajajaa laativat yhdessä kanteen, mikä teki Cerattepe-vuoren jutusta Turkin suurimman ympäristöoikeusjutun.
Mielenosoitukset kukistettiin
Kesällä 2015 Artvinin asukkaat pelkäsivät yhtiön aloittavan kaivostoiminnan odottamatta oikeuskäsittelyn lopputulosta. Niinpä he ryhtyivät vartioimaan vuorta.
– Olimme vuorella 245 päivää, jotta rakennuspaikalle ei pääsisi kukaan, Karahan kertoo.
Toimintaan osallistui ihmisiä kaikista puolueista.
– Nationalistit ja vasemmistolaiset pitivät vahtia yhdessä, Dede sanoo.
Kaivoksen vastustajat saivat jatkuvasti uusia tukijoita eri puolilta Turkkia, kunnes silloinen pääministeri Ahmet Davutoğlu lupasi, ettei kaivoksen rakentamista aloiteta ennen kuin kaikki oikeusjutut on ratkaistu.
Silti kaivosyhtiö pyysi Artvinin kuvernööriltä lupaa tuoda maanrakennuskoneita alueelle helmikuussa 2016. Tätä vastaan osoitti mieltä 20 000 ihmistä kaupungissa, jossa on 25 000 asukasta. Turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoituksen kyynelkaasulla. Kaksi päivää myöhemmin yhtiö käynnisti työt.
– Emme olleet varautuneet väkivaltaan, Dede toteaa.
Näiden tapahtumien jälkeen kaivoksen vastustajat ovat olleet varpaillaan.
Poliisi on kieltänyt pääsyn suurimpaan osaan vuoresta. Viime keväänä kolme Yesil Artvin -järjestön jäsentä onnistui pujahtamaan rakennusalueelle arvioimaan tuhoja.
– Useat purot ovat jo saastuneet, Karahan sanoo.
He kuvasivat videoita ja ottivat näytteitä, jotka lähetettiin laboratorioon tutkittaviksi raskasmetallien pitoisuuden selvittämiseksi. Kaikki Artvinin kaupungin vesilähteet sijaitsevat kaivoksen vaikutusalueella.
Kaksinkertainen poikkeustila
– Olemme joutuneet kaksinkertaiseen poikkeustilaan, Karahan toteaa.
Heinäkuussa 2016 julistetun valtakunnallisen poikkeustilan lisäksi maakunnan kuvernööri antoi syyskuussa määräyksen, jossa kiellettiin ”kaikki protestit, lehdistötiedotteet, joukkokokoukset, sit-in-mielenosoitukset, lentolehtisten jakaminen sekä muut vastaavat toimet – – koska niitä ennen, niiden aikana tai niiden jälkeen voi esiintyä väkivaltaa”.
Lisäksi nationalistiset ryhmät ja hallitusta tukeva media ovat alkaneet leimata kaivoksen vastustajia uhkaksi valtiolle. Sabah-sanomalehti on vihjannut Artvinin ympäristöliikkeellä olevan yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK), jota Ankara pitää terroristijärjestönä.
Rizessä eräs nationalistinen ryhmä syyttää ”ulkomaisia toimijoita” Artvinin ”yksinkertaisten asukkaiden” manipuloimisesta uuden Gezi-liikkeen synnyttämiseksi. Tällä viitataan Erdoğanin autoritaarista hallintoa vuonna 2013 vastustaneeseen kansanliikkeeseen. Gezin liike on presidentille punainen vaate, ja hän onkin kutsunut Cerattepen vastarintaa ”Pikku-Geziksi”.
Jännityksen kiristyminen on tehnyt Artvinin aktivistien toiminnasta vaikeaa.
– Ihmiset eivät uskalla puhua ääneen. He ovat nähneet vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset, Dede sanoo.
Vuoden sisällä on erotettu virastaan 160 000 virkamiestä, mukaan lukien 5 000 tuomaria, usein pelkkien epäilysten perusteella. Lisäksi 50 000 henkilöä on pidätetty.
– Tämä kertoo paljon oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta, Dede sanoo.
Megaprojektien Cengiz
Cengiz Holdingilla on paljon vaikutusvaltaa Turkissa. Sen omistaja Mehmet Cengiz kuuluu presidentti Erdoğanin lähipiiriin.
AKP:n noustua valtaan yritys on kasvanut nopeasti. Se on ollut mukana useimmissa hallituksen käynnistämistä megaprojekteista, kuten Istanbulin kolmannessa – maailman suurimmaksi suunnitellussa – lentokentässä, kolmannessa Bosporinsalmen ylittävässä sillassa sekä Akkuyuun rakennettavassa Turkin ensimmäisessä ydinvoimalassa.
Jo vuonna 2013 Cengiz kytkettiin hallitusta koskevaan korruptioskandaaliin, johon liittyi myös Erdoğanin perhe. Opposition julkaisema Cumhuriyet-lehti paljasti Panaman paperien – veronkiertoa maailmanlaajuisesti vuonna 2016 paljastaneen tietovuodon – perusteella, että Cengiz omisti ulkomailla kuusi yritystä. Niitä johti liikemies Seref Dogan Erbek, jota Yhdysvaltain viranomaiset etsivät epäiltynä petoksesta ja talousrikoksista.
Siksi ei olekaan yllättävää, että tämän vuoden heinäkuun alussa hallinto-oikeus myönsi luvan Cerattepen malmien kaivamiseen, vaikka ratkaisu oli ristiriidassa saman oikeuden aiempien päätösten kanssa.
– Vaikka oikeuden päätösasiakirja on 25 sivua pitkä, itse päätös sanotaan vain yhdessä lauseessa, ilman perusteluja. Tämä on poliittinen päätös, sanoo Yesil Artvin -järjestön asianajaja Bedrettin Kalin.
Kalin korostaa oikeuden päätöksen sisäisiä ristiriitoja. Vuoden 2017 päätös perustuu samaan tietoon ja sen on tehnyt sama virasto kuin vuoden 2009 päätös, jossa kaivoslupa peruttiin. Kalinin mielestä tällaisen täyskäännöksen voi selittää vain poliittinen painostus.
Yesil Artvin -järjestö myöntää olevansa vaikeuksissa, vaikka joitakin oikeudellisia keinoja on vielä jäljellä.
– Aiomme vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos tarve vaatii. Tämä hallinto-oikeuden päätös ei voi lopettaa 25 vuotta kestänyttä vastarintaa, Kalin sanoo.
Asianajaja kuitenkin myöntää, ettei hankkeen estämisestä ole suuria toiveita.
Liikkeen uusi alku
Dede ja muut kaivoksen vastustajat ovat päättäneet, että heidän liikkeensä tarvitsee uutta virtaa. He sanovat, että Cerattepe-vuoren voi pelastaa myös oikeuslaitoksen ulkopuolelta.
– Tämä on myös yhteiskunnallinen liike, Dede sanoo.
Aktivistit yrittävät organisoida vastarintaa kehottamalla boikotoimaan kaivosta tukevia yrityksiä. Lisäksi he kannustavat kaivosyhtiön työntekijöitä ottamaan lopputilin – tosin vain pienellä, joskin toiveikkaalla menestyksellä.
Poliisi näyttää ottavan nämä toimet vakavasti.
– Siviilipukuiset poliisit kuvaavat kokouksiamme, Sercan Dede väittää.
– Cerattepen pelastaminen ei ole pelkästään ympäristöasia, vaan kyseessä on taistelu ympäristöämme tuhoavaa uusliberalismia vastaan. Yhdessä voimme onnistua.
Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen