Politiikan syksyn iso kysymys on ensi vuoden budjetti ja sen vaikutukset eri asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon. Mielipidemittauksissa kokoomus porskuttaa eteenpäin kokoomuksen kannattajien ollessa tyytyväisiä hallituksen varsin kokoomuslaiseen politiikkaan.

Vasemmistoliitto vaatii pienituloisten suomalaisten rinnalla muutosta harjoitettuun linjaan. Hallituksen tähänastiset päätökset ovat kasvattaneet eriarvoisuutta ja tuloeroja.

Valtiovarainministeriön lukujen mukaan ansiotuloverotusta on indeksikevennyksineen supistettu jo nyt reilusti yli puolitoista miljardia. Mikäli hallitus budjettiriihessä päättää kompensoida kiky-sopimuksen seurauksena ensi vuonna nousevat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut täysimääräisesti verotuksen kautta, on hallitus hävittänyt tuloverotuksesta ja suomalaisen hyvinvointivaltion rahoituspohjasta jo kaksi miljardia.

Suomi tarvitsee visioita ja vaatimuksia myös hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Hallituksella on riittänyt jakovaraa verojen keventämiseen, mutta samalla se on kohdentanut useita leikkauksia pienituloisten toimeentuloon. Erityisen kovaa hallituksen leikkauspolitiikasta ovat kärsineet opiskelijat ja pienituloiset eläkeläiset.

Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä, joista iso osa sinnittelee tulojen riittävyyden kanssa. Melkein kaksi kolmasosaa heistä saa eläkettä alle 1 500 euroa kuussa. Reilut satatuhatta eläkeläistä on pelkän kansaneläkkeen varassa, ja yli kolmannes eläkeläisistä saa pienen työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. He ovat kärsineet hallituksen päätöksistä.

ILMOITUS

Vasemmistoliitto julkaisi eläkepoliittisen ohjelmansa elokuun puolessavälissä. Haluamme erityisesti kiinnittää huomiota eläkeläisköyhyyteen ja sen vähentämisen tärkeyteen. Petteri Orpon puheet siitä, että ”työ on parasta sosiaaliturvaa” tai että ”paras lääke eriarvoisuuteen on työllisyyden parantaminen” eivät lämmitä, jos työura on jo takana. Eläkeläisköyhyydestä kärsivät erityisesti iäkkäät naiset, joiden työeläkekertymä on jäänyt pieneksi tai olemattomaksi.

Vasemmistoliitto esittää syksyn budjettiin takuu- ja kansaneläkkeiden 50 euron tasokorotusta. Puolueen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kenenkään eläke ei jäisi alle tuhannen euron. Ohjelman julkaisun jälkeen monet ennättivät jo julistaa, että tavoite on epärealistinen.

Tavoitteen toteuttaminen edellyttäisi kyllä johdonmukaista ja pitkäaikaista työtä pienempien eläkkeiden korottamiseksi, mutta mahdoton se ei ole.

Kaiken sipilöinnin, kikytyksen ja rasismin keskellä Suomi tarvitsee visioita, tavoitteita ja vaatimuksia myös hyvinvoinnin kehittämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jakovaraa on, kyse on siitä, mihin sitä käytetään.