Tiedustelulait halutaan kaikkien hallituspuolueiden mielestä pikavauhdilla voimaan, mutta se on vain alkua. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on puhunut luvatta maassa olevien tuomitsemisesta vankilaan jopa puoleksi vuodeksi. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan hallituksen piirissä harkitaan myös ”paperittomien” avustamisen ja piilottelun tekemistä rangaistavaksi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen väläytti tiukemman valvonnan palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on valmis ainakin harkitsemaan asiaa.
Oppositioon joutuneiden perussuomalaisten mielestä heidät voitaisiin sijoittaa vaikka ”saarille”. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti keskiviikkona Ylen A-studiossa hyvänä esimerkkinä Australiaa, joka on sijoittanut turvapaikanhakijat Naurulle ja Papua-Uusi-Guinean Manus-saarelle. Kansan Uutiset kertoi niiden olosuhteista kesällä 2016. Amnesty on verrannut niitä kidutukseen.
Arvojohtajuus on loistanut poissaolollaan.
Arvojohtajuus hukassa
Lakimuutoksia on suunniteltu sisäministeriössä joulukuussa 2016 päivätyn muistion pohjalta, mutta Turussa perjantaina tapahtunut terroritekona tutkittava puukotusten sarja on laittamassa niille lisää vauhtia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi Facebookissa, että Turun tapauksella halutaan tehdä maahanmuuttopolitiikkaa.
”Se on surullista aikana, jolloin Suomeen todellakin tarvitaan arvojohtajuutta. Arvojohtajuus on loistanut poissaolollaan puheissa paperittomien auttajien rangaistamisesta, palautuskeskuksista, turvapaikanhakijoiden siirtämisestä ’saarille’ ja suojeluskuntien palauttamisesta”, hän totesi tiistaina.
Keskiviikkona hän jatkoi vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotossa, että Turun iskun varjolla tehdään populistista politiikkaa.
Vihjeitä oli, reagointia ei
Ainakaan lisävaltuudet tiedustelussa eivät olisi estäneet Turun iskua, sillä teoista epäillystä Abderrahman Mechkahista annettiin viranomaisille useita varoituksia, mutta poliisilla ei ollut resursseja tutkia niitä. Yle kertoi, että vastaanottokeskuksessa kiinnitettiin huomiota hänen puheisiinsa suomalaisista vääräuskoisina ja kiinnostuksestaan Isisiin. Niistä kerrottiin Pansion vastaanottokeskuksen johdolle, joka välitti viestit eteenpäin poliisille.
Suojelupoliisi vahvisti alkuviikolla saaneensa vihjeen Mechkahin radikalisoitumisesta, mutta koska siihen ei liittynyt konkreettista isku-uhkaa, vihjeeseen ei reagoitu.
Yhteisöille lisää tukea
Li Andersson totesi, että hänen ratkaisunsa väkivaltatekojen ennaltaehkäisyyn ovat olleet esittää lisäresursseja relevanteille viranomaisille jotta annettuja vihjeitä todella tutkitaan, psykososiaalisen tuen ja ekstremismin havaitsemiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen esimerkiksi vastaanottokeskuksissa sekä yhteistyön tiivistäminen Suomessa toimivien uskonnollisten yhdyskuntien, maahanmuuttajayhteisöjen ja turvapaikanhakijoiden kanssa.
”Näissä yhteisöissä havaitaan, kuten Turunkin tapaus osoittaa, ensimmäiseksi merkit huolestuttavasta käytöksestä.”
”Ei poliitikkojen kaipaamaa turvaa”
Malli on sama, jota Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävä toiminto jo toteuttaa. Sen osana on moniammatillinen tiimi, niin sanottu Ankkuri-tiimi, jossa on mukana poliisi, sosiaalityöntekijä sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Tiimiin ohjataan asiakkaita, joiden tilanteesta on herännyt huolta.
”Usean viranomaisen samanaikainen arviointi antaa kokonaisvaltaisemman kuvan asiakkaan usein hyvin vaikeasta elämäntilanteesta, ja yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tehokkaasti nuoren syrjäytymis- ja/tai rikoskierteen katkaisemiseen”, tiimin toimintaa kuvaillaan.
Turun yliopiston tutkija Niklas Vainio totesi tiistaina Perustuslakiblogissa Turun tragedian varsinaisen opetuksen olevankin ehkä se, ”että tietoliikennetiedustelu ei anna sitä turvaa, mitä poliitikot kaipaavat”.
”Tarvitaan poliisin ja sosiaaliviranomaisten jalkautumista, panostusta yhteistyöhön asuinyhteisöjen kanssa ja ammattitaidoltaan ja -etiikaltaan huipputason henkilötiedustelua.”
Vainio totesi, että monissa Euroopan maissa on Suomeen ehdotetun kaltaisia, tai vielä kovempia, tiedustelulakeja, mutta ne eivät ole estäneet iskuja.
Kansa vaatii kovia otteita
Iltalehden teettämän mielipidetiedustelun perusteella puheet kovista otteista uppoavat kuitenkin otolliseen maaperään. Taloustutkimuksen kyselyn perusteella tiukempaa linjaa pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa kannattavia on nyt 58 prosenttia suomalaisista, kun Ylen vastaavassa kyselyssä viime keväänä tätä mieltä olleita oli 40 prosenttia. Pehmeämmän politiikan kannattajien osuus on samaan aikaan laskenut 50 prosentista 33:een.
Kyselyn perusteella noin kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on eristettävä muusta yhteiskunnasta ja heidät on poistettava nopeammin maasta. Myös tiedustelulait halutaan nopeasti voimaan.