Suomen ihmisoikeuspolitiikka on menossa huolestuttavaan suuntaan, varoittaa laaja joukko ihmisoikeustyötä tekeviä järjestöjä. Suomi aikoo hylätä ennätysmäärän YK:n jäsenmaiden suosituksista ihmisoikeustilanteensa parantamiseksi. Tämä käy ilmi Suomen hallituksen raporttiluonnoksesta YK:lle.
Suomi oli toukokuussa arvioitavana YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa jäsenmaat antoivat Suomelle yhteensä 153 suositusta ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Suomi aikoo hylätä peräti 37 suositusta. Viime kierroksella neljä vuotta sitten Suomi sai 78 suositusta, joista se hylkäsi vain viisi.
– Suomen hallitus on aiemmin korostanut rehellisten, todellista tilannetta kuvaavien vastausten tärkeyttä. Nyt Suomi viestii muille maille, ettei suosituksista tarvitse niin välittää. Lisäksi tämä on tyly viesti niille ihmisille, joiden ihmisoikeudet eivät tällä hetkellä Suomessa toteudu, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Tehokkaammin rasismia vastaan
Muut YK-maat vaativat Suomelta muun muassa tehokkaampia toimia rasismia ja syrjintää sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, translain uudistamista sekä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen ratifioimista.
Hallitus luovuttaa lopullisen vastauksensa YK:lle tämän viikon perjantaina.
Useat maat suosittivat Suomelle translain uudistusta, erityisesti sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet, että nykyinen laki loukkaa ihmisoikeuksia. Suomi aikoo kuitenkin hylätä suositukset perustelematta.
Järjestöjä Suomen raportissa YK:lle hämmästyttää perustelujen heikkous ja ylimalkaisuus. Esimerkiksi turvakotien lisärahoitukseen liittyvään suositukseen vastataan ykskantaan, että valtio rahoittaa turvakoteja. Kuitenkin on tiedossa, että turvakotipaikkojen määrä on nykyisellään täysin riittämätön.
Perheenyhdistämistä koskevaan suositukseen Suomi puolestaan vastaa, että prosesseja on yksinkertaistettu monin tavoin.
– Todellisuudessa perheenyhdistäminen on tehty lähes mahdottomaksi, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Lähes kolmannes maiden suosituksista koski rasismin ja syrjinnän vastaisten toimien tehostamista. Nämä hallitus kuittaa toteamalla lainsäädännön ja sen myötä tilanteen olevan kunnossa.
– Lainsäädäntö voi olla ajan tasalla, mutta oikeuksien tulee toteutua myös käytännössä. Valtiolla on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia ja taata tähän myös riittävät resurssit, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Valtioiden vertaisarviointia
YK:n ihmisoikeusneuvoston ns. UPR-prosessin tarkoitus on vauhdittaa ihmisoikeuksien toteutumista jäsenmaissa.
– Toivomme, että hallitus ottaa vakavasti kansainvälisen yhteisön vahvat suositukset ja korjaa ihmisoikeuspolitiikkansa suunnan. Raportti YK:n ihmisoikeusneuvostolle tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden, esittää Ihmisoikeusliiton Mattila.
Ihmisoikeusarvio eli Universal Periodic Review (UPR) on yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, YK:n ihmisoikeusneuvoston mekanismi, jossa valtiot arvioivat vuorollaan jokaisen jäsenmaan ihmisoikeustilannetta. Vertaisarvioinnissa muut valtiot esittävät tarkastelun kohteena olevalle valtiolle kysymyksiä ja suosituksia sen ihmisoikeustilanteesta.
Kyse on poliittisesta prosessista, jonka on tarkoitus vauhdittaa ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista. Tarkastelun kohteena oleva valtio voi hyväksyä kunkin suosituksen kokonaan tai osittain tai ottaa sen tiedoksi. Tiedoksi ottaminen tarkoittaa käytännössä kyseisten suositusten hylkäämistä, eli niitä ei aiota panna täytäntöön.
Hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa arvostelevat järjestöt ovat Allianssi, Amnesty International Suomen osasto, Ensi- ja turvakotien liitto, Ihmisoikeusliitto, Kuurojen Liitto, Kynnys, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Naisasialiitto Unioni, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Seta, Suomen Mielenterveysseura, Trasek, Uskontojen Uhrien Tuki, Vammaisfoorumi ja Väestöliitto.