Minna Kallinen

Helena Hangaslahti

31-vuotias sairaanhoitaja

Työskentelee kahdeksatta vuotta Auroran sairaalan akuuttipsykiatrian osastolla

Psykiatrisen sairaalatoiminnan luottamusmies vuodesta 2015 lähtien

Sihteeri ja hallituksen varajäsen Tehyn Helsingin kaupungin ammattiosastossa, jossa on yli 4 000 jäsentä

Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän ehdokas Tehyn valtuustovaaleissa

Hoitoalan ammattiliittojen on tehyläisen Helena Hangaslahden mielestä syytä valpastua valvomaan, ettei sote-uudistuksen valinnanvapaus johda työehtoshoppailuun.

Sote-uudistus – jos se toteutuu kutakuinkin nykyisenlaisena – on meille aikamoinen edunvalvonnallinen haaste, koska jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailutetaan lyhyin väliajoin. Riskinä on, että kilpailutus tapahtuu työehtojen kustannuksella, pohtii Auroran sairaalassa Helsingissä työskentelevä sairaanhoitaja Helena Hangaslahti, joka on vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän ehdokas Tehyn valtuustovaaleissa.

ILMOITUS

Kilpailutukset johtanevat myös siihen, että työntekijät siirtyvät sopimusalalta toiselle isossa määrin.

– Siinä tarvitaan valppautta ja vahvaa edunvalvontakoneistoa, Hangaslahti sanoo.

Yksityisen sektorin luottamusmiehen aseman vahvistaminen on hänen mielestään yksi tärkeistä asioista.

– Myös yhteistyö kaikkien alan liittojen välillä on tosi tärkeää, jotta olemme tarvittaessa yhdessä rintamassa puolustamassa työntekijöiden oikeuksia.

Yksi sopimus

Hangaslahti pohtii sitä vaihtoehtoa, että julkisella ja yksityisellä sektorilla ei jatkossa olisi omia työehtosopimuksiaan vaan olisi yksi koulutetun hoitohenkilöstön sopimus.

– Tämä ehkäisisi kaikenlaista työehtoshoppailua.

Sote-uudistuksen valinnanvapaus meni perustuslakikäsittelyn myötä uuteen valmisteluun. Hangaslahden mielestä on kuitenkin selvää, että sosiaali- ja terveysalan liittojen tiivistä yhteistyötä tarvitaan.

– Nykyhallitus on osoittanut, että se ei kunnioita perinteistä sopimista neuvotellen. Ennemminkin se pyrkii heikentämään sovittuja ehtoja keinolla millä hyvänsä. Nyt onkin tärkeätä huolehtia korkeasta järjestäytymisasteesta ja ammattiliittojen välisestä saumattomasta yhteistyöstä.

Toisaalta Tehyn sisällä on Hangaslahden mukaan huolehdittava siitä, ettei unohdeta sote-uudistuksen jälkeen kuntatyönantajan palvelukseen jäävää jäsenistön osaa.

Vahvat ammattiliitot

Sote-uudistukselle hallituksessa piirretyt suuntaviivat saavat Hangaslahden pohtimaan myös kansainvälistä ay-liikettä.

– Samalla kun ajamme Suomessa omien työntekijöiden etua, meidän tulee toimia osana kansainvälistä ay-liikettä ja tehdä ay-liikkeen sisällä solidaarisuus- tai kehitysyhteistyötä, sillä globalisaatio vaikuttaa myös meidän alaamme.

Esimerkkinä Hangaslahti mainitsee Filippiineiltä Suomeen tulleet hoitajat.

– Maahanmuuttajien työelämätietoisuuden ja ammattiliittoon järjestäytymisen eteen on syytä tehdä töitä ja estettävä tietämättömyyden mahdollistama työehtojen polkeminen.

Hangaslahti toivoo, että Tehyyn saataisiin maahanmuuttajille oma verkosto.

– Ja koska Suomestakin lähdetään hoitoalan töihin ulkomaille, on tärkeää, että kohdemaassa on vahva ammattiliitto työntekijän tukena.

Yksityistämisen myötä yhä useampi sote-palvelu voi myös siirtyä ulkomaille, kuten nyt jo on käynyt laboratorionäytteille, joita tutkitaan esimerkiksi Virossa.

Ei mitään nöyristelyä

Ennen sote-uudistusta Tehyssä ehditään käydä ainakin yhdet työehtoneuvottelut. Niissä jäsenistö haluaa Hangaslahden mukaan parannusta peruspalkkaan. Tätä vaatimusta vahvistaa lomarahoihin tehty leikkaus.

– Lomarahaleikkaus aiheutti monelle ison loven vuosittaiseen tuloon. Se oli tuntuva menetys varsinkin lapsiperheille.

Hangaslahti muistuttaa, että päätös oli epäoikeudenmukainen myös sukupuolten välisen palkkatasa-arvon näkökulmasta.

– Toisaalta tavoitellaan miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventamista. Ja toisaalla toteutetaan tällainen lomarahaleikkaus, joka iskee juuri naisvaltaisiin aloihin. Ratkaisussa onkin kyse myös arvovalinnasta, Hangaslahti toteaa.

Tulevissa neuvotteluissa moni liitto hakee kiky-leikkauksiin kompensaatiota. Näin pitää Hangaslahden mielestä tehdä Tehyssäkin.

– Ihmiset ovat nyt niin suuttuneita näihin kiky-leikkauksiin, että missään nimessä ei neuvotteluissa pidä lähteä mihinkään nöyristelyihin. Ei suostuttaisi omatoimisesti heikentämään niiden ihmisten asemaa, joiden etuja meidän kuuluisi ajaa.

Hangaslahti korostaa, että ammattiliittoon liittyneiden ihmisten pitää saada jotain vastinettakin jäsenyydestään.

– Tyhjän saa pyytämättäkin, hän lisää.

Ikävä myönnytys

Hangaslahti harmittelee yhä kiky-sopimusta.

– Ymmärrän kyllä, miksi näin kävi. Hallitus pyrki sanelemaan useita heikennyksiä, ja jäsenistön tahdon mukaisesti tähdättiin neuvotteluissa siihen, että pitkistä vuosilomista ei jouduta tinkimään.

Siltikään kaikki eivät Hangaslahden mukaan pitäneet reiluna sitä, että oma liitto neuvotteli huononnuksia jäsenistön etuihin.

– En tarkoita syyllistää niitä ihmisiä, jotka päätöksen tekivät. Moni näkee, että silloin valittiin huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Se Hangaslahden mukaan on kuitenkin selvää, ettei tällaisia ratkaisuja pidä tehdä peräjälkeen useampia.

– Jos niin tehdään, se saattaa vaikuttaa ihmisten järjestäytymiseen, hän varoittaa.

Joukkovoima tarpeen

Teollisuusliiton suunnalta on kuulunut vakuutteluja solidaarisesta palkkapolitiikasta siitä huolimatta, että käynnistymässä olevat työehtoneuvottelut käydään liittokohtaisina.

– Hyvältähän se kuulostaa, että näin on ainakin sanottu. Se on hyvä lähtökohta. Ja näkisin, että näin se pitää ollakin, että vahvemmat vetävät heikompia perässään.

Joukkovoimalla saattaa Hangaslahden mukaan olla kysyntää, sillä hän pelkää, että puolustustaistelua voidaan joutua heidän alallaan käymään jälleen kerran, jotta lomia tai palkallisia sairaspäiviä ei leikata eikä sunnuntailisiin kajota.

– Pienipalkkainen ei hoitoalalla pysty valitsemaan, ottaako palkattoman päivän vai meneekö sairaana töihin. Mutta sairaana työskentelystä aiheutuu loppupeleissä yhteiskunnalle vain lisää kustannuksia.

Sunnuntailisän poistamista ajava kokoomuksen työmarkkinapolitiikka ihmetyttää Hangaslahtea. Hoitoalalla vuorolisät ovat iso osa tuloista, joten niiden poistaminen romahduttaisi monen toimeentulon.

– Esimerkiksi itselläni iso osa tuloista tulee vuorolisistä. Jos en tekisi kolmivuorotyötä, rahat olisivat varmasti tiukilla.

Ammattilaisen sote

Hangaslahden ihanne-sote olisi kovin erilainen kuin se, millaista maan hallitus haluaa.

– Mielestäni sote-palveluiden pääasiallisen tuottamisvastuun pitäisi jatkossakin olla julkisella sektorilla, hän sanoo.

Erityisesti hän toivoisi, että asiantuntijalausunnot lopultakin vaikuttaisivat hallituksen valmistelussa olevan esityksen sisältöön.

– Nythän tässä on menty vahvasti ideologia edellä, niin että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteetkin näyttävät unohtuneen.

Hangaslahti sanoo, että jos näin isoa määrää henkilöstöä koskeva uudistus sössitään, sitä ei välttämättä pystytä korjaamaan.

– Aikaa kannattaa nyt käyttää tähän vaikka enemmänkin kuin on ajateltu, jotta uudistus voidaan valmistella huolella.

Lisäksi Hangaslahti toivoisi konkreettisia ratkaisuja sen varmistamiseksi, etteivät sote-palveluja tuottavien monikansallisten yritysten voitot jatkossa karkaa veroparatiiseihin.

Henkilöstö mukaan

Huolelliseen työhön kuuluu Hangaslahden mielestä se, että henkilöstöä kuullaan valmistelussa.

Uuteen malliin siirtyminen pitäisi hänen mukaansa toteuttaa asteittain.

– Jos se valinnanvapaus on pakko saada mukaan, niin sitten pitäisi lähteä varovaisesti kokeilemaan, mitkä palvelut sen piiriin soveltuvat.

Hangaslahti arvelee, että moni terveydenhoidon ammattilainen kantaa nyt huolta siitä, pystyvätkö he jatkossa tekemään työtään hyvin.

– Ammattilaisia huolestuttaa, miten hoitoketjut toimivat ja miten tiedonkulku toimii. Ja tietysti myös oma työsuhdeturva mietityttää. Monet ovat varmasti huolissaan siitä, miten ihmisten hoitaminen onnistuu jatkossa, jos hoitoketju pilkotaan.

Hämmennys vallitsee

Sote-valmistelu on ollut monipolvista ja kestänyt pitkään. Tehyläisiä se on rasittanut melkoisesti.

– Monelle työntekijälle tämä on hyvin epäselvää. Ei tiedetä, mitä odottaa. Moni on väsynyt ja miettii, että kunpa tämä nyt vaan menisi maaliin, että mietitään sitten jälkikäteen, miten meni, Hangaslahti pohtii.

Hän toivoo kuitenkin, että terveydenhoidon ammattihenkilöiltä löytyisi kärsivällisyyttä ja he jaksaisivat seurata keskustelua ja kommentoida, jos jokin esitys ei toimi.

– Toivoisin, että tässä valmistelussa ylipäätään laitettaisiin jäitä hattuun ja tehtäisiin huolella ja rauhassa sitten kun tehdään.

Julkisten palvelujen puolustaja

Tehyn vaaleissa jaetaan ammattiliiton valtuustopaikat poliittisille ryhmille. Kokoonpano ratkaisee, kenet valitaan Tehyn puheenjohtajaksi.

Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän ehdokas puheenjohtajaksi on jyväskyläläinen Kati Jetsu.

Hangaslahden mielestä hänen edustamallaan ryhmällä on hyvin selkeä arvopohja.

– Me puolustamme julkisia palveluja.

Yksi yksittäinen tavoite, jonka Hangaslahti nostaa esiin, on työajan lyhentäminen palkkaa laskematta.

– Se olisi hyvin tärkeä työssä jaksamista edistävä ratkaisu sosiaali- ja terveysalalla. Työhyvinvoinnin parantaminen työaikaa lyhentämällä voisi laskea sairauspoissaolojen kustannuksia ja myös parantaa hoitotyön laatua.

Hangaslahti pohtii, että ehkä nykyisessä poliittisessa tilanteessa saattaa tuntua ”sulalta hulluudelta” yrittää vaalia tätä toivetta.

– Mutta toisaalta: milloin sitten jos ei nyt? hän kysyy.

Helena Hangaslahti

31-vuotias sairaanhoitaja

Työskentelee kahdeksatta vuotta Auroran sairaalan akuuttipsykiatrian osastolla

Psykiatrisen sairaalatoiminnan luottamusmies vuodesta 2015 lähtien

Sihteeri ja hallituksen varajäsen Tehyn Helsingin kaupungin ammattiosastossa, jossa on yli 4 000 jäsentä

Vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän ehdokas Tehyn valtuustovaaleissa