Ammattiyhdistysliikkeessä pidetään valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesityksen työllisyystoimia laihoina. Orpo myönsi, ettei hallitus pääse tavoitteeseensa 72 prosentin työllisyysasteesta.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä Orpon esityksessä työllisyystoimia ei ole riittävästi. Työttömien haastatteluihin panostetaan lisää, mutta riittämättömästi. Perhevapaauudistuksella saataisiin myös työllisyysastetta nostettua. Ministeriön esityksestä ei uudistusta löydä, Sund sanoo.
– Piristyvä työvoiman kysyntä ei yksin nosta työllisyysastetta tavoitteen mukaisella tasolle. Hallituksen ennuste työllisyysasteen noususta perustuu hyvin varovaiselle talousennusteelle. 72 prosentin työllisyysastetavoite on tällä vaalikaudella saavutettavissa, mutta vain mikäli otollisessa tilanteessa ymmärretään, että lisätoimet ovat välttämättömiä. Samalla on hyvä muistaa, että 72 prosentin työllisyysaste on vain välitavoite. Jatkossa on päästävä selvästi yli 75 prosentin tason. Kuun lopussa pidettävään hallituksen riiheen jäi paljon asioita ratkottavaksi, Sund sanoo.
SAK vaatii koulutusta
Myös SAK:n mielestä tarvitaan lisätoimia. Sen mukaan osaamisvelkaa pitäisi kuroa umpeen panostamalla erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen.
– Hallitus myöntää itsekin, että työvoiman kouluttamisesta on pidettävä huolta, jotta talouskasvu ei tyrehdy pulaan osaavasta työvoimasta. Koulutus ratkaisee paitsi yritysten rekrytointiongelmia myös nostaa työllisyysastettamme, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.
– Olemme ehdottaneet aikuisten perustaitojen vahvistamiseen 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa, jonka avulla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään. Tulevaisuuden kannalta oppivelvollisuusiän nosto olisi tärkeä keino varmistaa, että kaikki saavat työmarkkinoilla vaadittavan koulutuspohjan, Kaukoranta lisää.
Perhevapaauudistus puuttuu
STTK:n tavoin SAK kiirehtii perhevapaauudistusta.
– Meillä ei ole varaa perhevapaajärjestelmään, joka jättää ison osan naisten osaamista pois työmarkkinoilta. Perhevapaamallimme helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja poistaa kannustimet pitkittää perhevapaita, Kaukoranta painottaa.
Sen sijaan työmarkkinoiden ongelmiin on hänen mukaansa turha etsiä ratkaisua aktiivimallin tapaisesta työttömien rankaisemisesta.
– Kepityksen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään koulutukseen.
Tarpeettomia verotukia poistettava
SAK toivoo hallituksen lisäksi harkitsevan vielä budjettiriihessä yritystukien uudistamista. Osaavan työvoiman lisäksi tulevaa talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittavat sijoitukset tutkimukseen ja innovaatioihin.
– Rahat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukien kasvattamiseen löytyvät karsimalla omistajille suunnattuja verotukia. Esimerkiksi yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöveron helpotukset ovat kasvun ja työllisyyden kannalta tarpeettomia verotukia, Kaukoranta sanoo.
Verotus uhkaa kiristyä
STTK:n Sundin mielestä Orpon talousarvioesitys on päälinjaltaan oikea, mutta olennaiset yksityiskohdat kuten veroratkaisut jäivät budjettiriiheen.
Palkansaajien kannalta olisi hänen mukaansa olennaista, että tuloverotuksen kiristyminen estetään vuoden 2018 veroratkaisuilla. Työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostot kiristävät palkansaajien verotusta noin 0,4 prosenttia. Tämän nousun eliminointi edellyttää noin 400 miljoonan käyttämistä tuloveroalennuksiin.
– Ministeriön esityksessä on asia jäänyt ratkaisematta. Täysimittainen kompensointi olisi tärkeää monesta syystä. Se on kiky-sopimuksen mukaista, se turvaa ostovoiman myönteistä kehitystä omalta osaltaan ja se luo työehtosopimuksien sopimiselle otollista maaperää.
Sund jatkaa, että ministeriön esityksestä puuttuu myös yritystukien leikkaaminen ja näiden varojen uudelleensuuntaaminen.