Suomalaisella teknologiateollisuudella menee paremmin kuin aikoihin. Alan liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 11 prosenttia ja tilauskanta vahvistui 25 prosentilla. Myös henkilöstömäärä on kasvanut 6 000:lla.
Toimitusjohtaja Jorma Turunen ennakoi, että teknologiateollisuuteen saattaa syntyä tänä vuonna jopa 30 000 – 40 000 uutta työpaikkaa.
Turusen mukaan alan liikevaihtoa ovat lisänneet etenkin laivatilaukset. Vaikka liikevaihto on kasvanut kaikilla toimialoilla, puolet yrityksistä tekee heikkoa tai tappiollista tulosta.
– Viennin virkoamista on odotettu vuosia. Talouskasvun jatkuminen on uhattuna, ellei yrityksillä ole riittävää kykyä lisätä investointejaan. Kaikki verrokkimaat ylittävät investoinneissaan jo vuoden 2008 tason.
Teknologiateollisuuden mielestä yritysten investointikykyä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.
– On syytä pitää kiinni myös hallitusohjelman lupauksesta olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.
Turunen lähetti terveisiä budjettiriiheen toiveenaan, että hallitus satsaisi tutkimukseen ja kehitykseen. Hänen mielestään vuosittaista rahoitusta tulisi kasvattaa 200 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna.
– Suomalaisten yritysten saama julkinen t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vain puolet siitä, miten Ruotsi tukee elinkeinoelämänsä uudistumista.
Toiveena maltilliset neuvottelut
Teknologiateollisuus toivoo syksyn työmarkkinakierroksesta maltillista. Varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen antoi ymmärtää, että palkanmaksuvara on todella pieni.
– Suomen takamatka kilpailijamaihin on taloudessa kymmenen vuotta. Kyse on siitä, miten vastuuta kannetaan kasvun vihdoin alettua. Nyt tarvitaan malttia, Inkeroinen viestittää palkansaajapuolelle.
Inkeroisen mukaan työvoimakustannusten nopea kasvu on heikentänyt yritysten kykyä investoida Suomeen. Keskustelu jakovarasta on hänen mielestään vaarallista ja ennenaikaista.
– Palkkakilpailu olisi pahinta, mitä työllisyydelle nyt voi tapahtua. Yrityskohtaisen sopimisen puolesta puhuu vahvasti se, että yritysten tilanteet vaihtelevat huomattavasti suhdanteiden yleisestä paranemisesta huolimatta.
Inkeroinen on pahoillaan, että vientivetoinen työmarkkinamalli kariutui järjestöjen neuvotteluissa. Tämä ns. Suomen malli kaatui helmikuussa, kun Metsäteollisuus jättäytyi neuvotteluista.
– Tuskin metsäteollisuudessakaan muita parempia korotuksia tullaan maksamaan. Kyllä he muun vientiteollisuuden linjoilla pysyttelevät, Inkeroinen uskoo.