Tutkimuksessa supistuvien ammattien työntekijöiden liikkuvuudesta tarkasteltiin työmarkkinoiden rakennemuutosta ja sitä, mihin supistuvissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät.
Toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille teollisuuden alan työntekijöihin verrattuna. Perinteisen teollisuuden alojen työntekijät päätyvät suuremmalla todennäköisyydellä työttömiksi tai tippuvat matalapalkka-aloille.
Tutkijoiden mukaan aktiivisen työmarkkinapolitiikan pitäisi kohdentaa voimavaroja erityisesti teollisuuden alan työntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen.
Työttömyys uhkasi muuttajia vähemmän vientivetoisissa maakunnissa.
– Liian kapea-alaisen osaamisen sijaan koulutuspolitiikassa tulisi painottaa laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaisi liikkuvuuden eri toimialojen välillä. Myös alueelliseen liikkuvuuteen tulisi kohdistaa tukitoimia esimerkiksi asuntopolitiikalla.
Julkinen sektori yksityistä turvallisempi matalapalkkaiselle
Moni matalapalkka-aloille tippunut työntekijä siirtyi yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille, kun taas moni korkeapalkka-aloille siirtynyt työntekijä vaihtoi toimialaa julkiselta yksityiselle.
Tätä selittänee se, että julkinen sektori on rahallisesti parempi työnantaja pienipalkkaisille, kun taas yksityisellä sektorilla maksetaan korkeampia palkkoja palkkajakauman yläpäässä.
Muuttaminen vientivetoisiin maakuntiin, kuten Uudellemaalle, näyttäisi lieventävän työmarkkinoiden rakennemuutoksesta aiheutuvia kustannuksia yksilötasolla.
Työttömyys uhkasi sen sijaan muuttajia vähemmän vientivetoisissa maakunnissa. Usein tällainen muuttoliikepäätös – kuten muutto pois eteläisestä Suomesta – selittyi osin sillä, että henkilöt muuttivat lähemmäksi perheenjäseniään.
Teknologinen kehitys tuo robotit
Ammattirakenteiden muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi. Teknologinen kehitys ja globalisaatio on syrjäyttänyt varsinkin sellaisia työtehtäviä, jotka ovat rutiininomaisia ja joita on helppo ohjelmoida robottien tehtäväksi.
Tällaisia työtehtäviä ovat rutiininomaista ja kognitiivista kykyä vaativat työt, kuten toimistotyöt. Toisaalta supistuviin ammatteihin kuuluu rutiininomaista ja fyysistä työtä sisältävät tehtävät, kuten perinteisen teollisuuden ammatit.
Tutkimuksen toteuttivat Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Terhi Maczulskij ja tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Tutkimusta rahoitti Palkansaajasäätiö ja Suomen Akatemian Strategisen Public Policy.