Politiikan kuumekäyrä on punaisella ja etniset ristiriidat ovat nousseet pintaan kautta Kenian. Pienikin vilppi vaaleissa voi iskeä väkivallan kipinän tässä Itä-Afrikan maassa, jota aiemmin pidettiin rauhan ja sopusoinnun tyyssijana.
Vaalitarkkailijat soittavat hälytyskelloja. Euroopan unionin ja kirkkojen tarkkailijaryhmät varoittavat, että myrkyllinen poliittinen ilmapiiri voi johtaa väkivaltaan. Useat lähetystöt ovat varoittaneet kansalaisiaan matkustamasta Keniaan vaalien aikoihin.
Vuosina 2007–2008 vaaleja seuranneen väkivallan haamut kummittelevat. Syvenevä taloustaantuma on jättänyt tuhansia nuoria työttömiksi ja toivottomiksi.
Kymmenen vuotta sitten vaaliväkivallassa kuoli yli tuhat ihmistä.
– Ei ole salaisuus, että väkivallan pelätään puhkeavan. Se ei ole väistämätöntä, mutta jos niin käy, kaikki häviävät, varoittaa EU:n tarkkailijaryhmää johtava Marietje Schaake.
Poliittinen suvaitsemattomuus ilmenee kiihkeissä kampanjoissa kilpailijoihin kohdistuvana uhkailuna, nimittelynä, parjauksena ja noitavainona. Kun lisätään vielä kuumeiset taistelut sosiaalisessa mediassa, maaperä on valmis.
– Jos vaalit tuovat mukanaan väkivaltaa, lahjontaväitteitä, epäilyksiä, syytöksiä ja vastasyytöksiä, tulosten kiistämistä ja yleistä katkeruutta, on syytä olla hyvin huolestunut, sanoo Kenian katolisen piispainkokouksen puheenjohtaja, piispa Philip Anyolo.
Kenyatta ja Odinga
Presidentti Uhuru Kenyatta hakee jatkokautta haastajanaan oppositiojohtaja Raila Odinga. Vuonna 2013 korkein oikeus vahvisti kiistanalaisen vaalituloksen, jonka mukaan Kenyatta löi Odingan. Edessä on jälleen näiden kahden pääkilpailijan kamppailu, johon kietoutuvat perhedynastiat sekä etniset ja poliittiset riippuvuussuhteet.
Jubilee-puoluetta edustava Kenyatta kuuluu Kenian runsasväkisimpään ja hallitsevaan kansanryhmään kikujuihin. Hän on Kenian ensimmäisen presidentin Jomo Kenyattan poika.
Oppositiopuolueiden National Super Alliance -koalitiota johtava Odinga puolestaan kuuluu luo-kansaan. Hän on Kenian ensimmäisen varapresidentin Jaramogi Oginga Odingan poika.
Pojat jatkavat isiensä kamppailua nykypäivän Keniassa.
Etninen vastakkainasettelu nosti rumaa päätään ennen vuoden 2007 vaaleja. Odinga johti silloin politiikan raskassarjalaisten joukkoa, joka pyrki estämään presidentti Mwai Kibakia pääsemästä toiselle kaudelle.
Kikujuja vastaan asettui 42 muuta kansanryhmää, ja kiista presidentinvaalien tuloksesta laukaisi organisoidun väkivallan. Yli tuhat ihmistä kuoli ja 600 000 ihmistä joutui maansisäisiksi pakolaisiksi.
Tilanne rauhoittui, kun Kibaki ja Odinga sopivat vallanjaosta ja yhteishallituksesta. Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) nosti kuitenkin syytteet mahtipoliitikkoja Uhuru Kenyattaa ja William Rutoa sekä muita väkivallan lietsomisesta epäiltyjä vastaan.
Haagin tuomioistuimen uskottavuus kyseenalaistettiin, kun se perui kaikki syytteet Kenyattaa ja Rutoa vastaan. Vuoden 2013 vaaleissa kaksikko kampanjoi ICC:tä mustamaalaten ja heidät valittiin presidentiksi ja varapresidentiksi.
Syytöksiä molemmilta
Elokuun 8. päivän vaalien lähestyessä Kenyatta ja Odinga ovat kiihdyttäneet kamppailua. Oppositio syyttää hallitusta suunnitelmista väärentää vaalit ja vaientaa demokratia, talouden huonosta hoitamisesta ja paluusta tyranniaan.
Jubilee taas väittää, että oppositio yrittää saada vaalit lykätyiksi, koska se tietää häviävänsä. Sen mukaan oppositio aikoo pakottaa yhteishallituksen muodostamiseen ottamalla mallia vuosien 2007–2008 väkivallasta. Jubilee perustelee väitteitään sillä, että oppositio ja kansalaisyhteiskunta ovat tehneet yhä enemmän valituksia keskusvaalilautakunnasta (IEBC).
Kenyattan mukaan vaalit on käytävä, muuten hänen jatkokauttaan innokkaasti kannattavat kenialaiset eivät pääse käyttämään äänioikeuttaan. Vaaleista on tulossa Kenian kalleimmat. IEBC on budjetoinut niihin 400 miljoonaa dollaria, ja se vakuuttaa toteuttavansa reilut ja avoimet vaalit.
Keskusvaalilautakunta joutuu vastaamaan muun muassa syytteisiin väärinkäytöksistä vaalimateriaalin tilauksissa.
Maanantaina löydettiin murhattuna yksi keskusvaalilautakunnan jäsen, joka oli kadonnut perjantaina.
Korruption läpitunkema
Kenian mainetta heikentää asema kolmanneksi korruptoituneimpana maana. Siitä on tullut klassinen esimerkki poliittisesta epävakaudesta, institutionaalisesta korruptiosta ja tehottomista taloussuunnitelmista, jotka ovat johtaneet julkisen sektorin työpaikkojen häviämiseen ja valtion budjettia rasittavaan verotulojen putoamiseen.
Toistuvat ruokapulat ovat myös heikentäneet taloudellista toimeliaisuutta. Kasvu on hidastunut, kun yhtiöt ovat vähentäneet väkeä, lopettaneet kokonaan tai siirtyneet ulkomaille. Tämä on aiheuttanut paljon tyytymättömyyttä ja nostanut opposition voitontoiveita.
Kumpikin pääpuolueista uskoo voittoon. Niiden strategit perustelevat tätä gallupeilla. Niiden luotettavuus on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi, koska Kenian kahden johtavan gallupfirman metodeista on löydetty puutteita. Kaikki tämä vahvistaa sitä käsitystä, että vaalien lopputulosta on mahdoton ennustaa.
Käännös: Arto Huovinen