Jarkko Mänttäri

Varhaiskasvatus integroidaan nykyistä tiiviimmin opetukseen. Elokuun alusta lähtien koko maassa pitäisi olla lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen pedagogiset suunnitelmat. Kunnat ovat hyväksyneet opetushallituksen laatimien valtakunnallisten perusteiden pohjalta paikalliset suunnitelmansa.

Jokaiselle lapselle on tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen, yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Varhaiskasvatuksen tulisi olla suunnitelmallista, ammattimaista ja tavoitteellista.

Varhaiskasvatussuunnitelmia on tehty tähänkin asti, mutta nyt niistä tulee velvoittavia. Suurin este hyvien tavoitteiden onnistumiselle on resurssien rajallisuus. Päiväkotihenkilöstölle asetetaan usein kohtuuttomia tavoitteita.

Sairaana olevia eivät paikkaa sijaiset, vaan päiväkodin oma henkilöstö. Tilanormitukset on vedetty liian alhaisiksi. Ryhmäkokoja on nostettu 21:stä 24:ään.

Yksi uudistuksen taustatavoitteista on lastentarhanopettajien ammattiaseman vahvistaminen. Pienipalkkaiset, hyvin koulutetut lastentarhanopettajat ansaitsevat tämän, mutta sitä ei kannata tehdä päivähoidon arjen sujuvuuden kustannuksella.

ILMOITUS

Uudistuksen myötä lastentarhanopettajat eivät juuri näe vanhempia muutoin kuin henkilökohtaisissa keskusteluissa. Keskustelut perheen kanssa hoidetaan lastentarhanopettajien voimin. Yhdellä opettajalla saattaa olla haastateltavana 24 lapsen perheet, kun aikaisemmin tämän työn teki kolme työntekijää, koska haastatteluja saattoivat tehdä myös kokeneet lastenhoitajat.

Opettajien työ ajoittuu aamupäivään eli sen jälkeen kun lapset ovat tulleet päiväkotiin. Lapset lähtevät sen jälkeen kun lastentarhanopettajan työ päättyy. Saattaakin olla, että pedagogiikasta vastaavat lastentarhanopettajat näkevät liian vähän arjessa lapsia ja lasten vanhempia. Pedagogiikkaa ei pitäisi rajata ahtaasti, sillä myös pienten lasten kurahousujen pukeminen on oppimistapahtuma sekä lapselle että aikuiselle.

Muutos jatkuu, sillä kesäkuussa julkaistiin vuoteen 2030 saakka ulottuva varhaiskasvatuksen tiekartta.