Monen on vaikea asettua lomalle, sillä suorittaminen jatkuu työn ulkopuolellakin. Lomalla ”pitää” tehdä tietyt asiat, jotta loma tuntuisi lomalta.
Jyväskylän yliopiston lehtori, ajankäyttöä tutkiva Timo Anttila kertoo, että ihmiset arvostavat aiempaa enemmän vapaa-aikaa ja perhettä. Silti vapaa-aika kellotetaan hyvin tarkkaan sen sijaan, että otettaisiin rennosti ja nautittaisiin yhdessäolosta.
– Vapaa-ajallekin asetetaan lisääntyviä tuottavuusvaatimuksia, elämän pitää olla monipuolista, Anttila kertoo.
Taustalla on toki ikääntymiseen ja yksinasumisen yleistymiseen liittyviä tekijöitä.
Hän huomauttaa, että yhtä yksittäistä syytä aikapaineen syntyyn ei tiedetä. Kaikissa länsimaissa on kuitenkin havaittu sama ilmiö, eli aikapulan kokeminen ja kiireen tuntu ovat kasvaneet maailmansotien jälkeen. Samaan aikaan vapaa-aika on lisääntynyt.
– On mietitty, johtuuko aikapulan kokeminen työssä vai vapaa-ajalla koetusta kiireestä. Varmaankin molemmista, Anttila sanoo.
Lomastressi tuntuu väsymyksenä
Pahimmillaan itselle asetetut kohtuuttomat tavoitteet ja sosiaalinen paine johtavat lomastressiin.
Työterveyspsykologi Maija Vattulainen Mehiläinen Oy:stä sanoo, että pelkkään oleiluun ja nukkumiseen on varattava riittävästi aikaa. Kannattaa kuunnella itseään, mikä tuottaa iloa ja rentoutusta.
Lomastressin tunnistaa Vattulaiseen mukaan esimerkiksi jatkuvasta väsähtäneestä olosta, katkonaisesta yöunesta ja siitä, että normaali liikuntasuoritus uuvuttaa.
Kovin aikataulutetusta lomasta toipuminen vie aikansa. Vattulainen huomauttaa, että ikääntyessä palautumisaikaa tarvitaan enemmän.
Sosiaalista kittiä tarvitaan
Lomalla on aikaa tavata ystäviä ja olla yhdessä perheen kanssa. Tutkija Timo Anttila puhuu sosiaalisesta kitistä, jota ihminen tarvitsee tunteakseen itsensä osaksi yhteisöä.
– Tämän takia useimmat valitsevat normaalin päivätyöajan, jos voivat vaikuttaa työaikaansa. Illat ja viikonloput jäävät sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Anttila huomauttaa, että viime aikoina sosiaalinen ajankäyttö on vähentynyt. Tätä tutkitaan parhaillaan Jyväskylän yliopiston Yksin yhteiskunnassa -hankkeessa.
Taustalla on toki ikääntymiseen ja yksinasumisen yleistymiseen liittyviä tekijöitä. Ne eivät selitä kaikkea.
– Vietämme entistä enemmän aikaa yksin, ilman kasvokkaista kanssakäymistä. Se on lisääntynyt huikeasti Suomessa, vuosina 2007 – 2010 liki kahdella tunnilla päivittäisestä valveillaoloajasta. Televisiotakin katsotaan yhä enemmän yksin.
Hankkeessa tutkitaan, mitä vaikutuksia sosiaalisella eristyneisyydellä on pitkällä aikajänteellä. Ihmisiä pyydettiin merkitsemään kymmenen minuutin välein, ovatko he huoneessa yksin vai jonkun toisen kanssa.
– Etenkin nuorilla yksin vietetty aika on lisääntynyt, Anttila toteaa.