Uusia kasvoja eduskuntaan
Eduskunnan puhemiehenä toimi kevätistuntokauden Maria Lohela (ps./uv.) varapuhemiehinään Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Arto Satonen (kok.)
Olli Rehnille (kesk.) myönnettiin helmikuun alussa vapautus kansanedustajan toimesta hänen siirtyessään Suomen Pankin johtokuntaan. Rehn sai vapautuksen myös elinkeinoministerin tehtävästä.
Eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki (kesk.), joka pyysi saman tien vapautusta jatkaakseen poliittisen valtiosihteerin tehtävien hoitamista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnassa.
Lehtomäen tilalle eduskuntaan nousi Pekka Puska (kesk.)
Muita eduskunnan kesken keväistuntokauden jättäneitä olivat Nazima Razmayar (sd.), joka siirtyi Helsingin kaupungin leipiin apulaispormestariksi, Hanna Mäntylä (uv.), joka lähti erityisneuvonantajaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön ja Alexander Stubbille (kok). Stubb peri Euroopan investointipankin varajohtajan pestin Jan Vapaavuorelta (kok.), jonka urakierto vei Helsingin pormestariksi.
Eduskuntatyö jatkuu kesätauon jälkeen syysistuntokauden ensimmäisellä täysistunnolla 5. syyskuuta. Eduskunta pääsee pois evakosta väistötiloina toimineesta Sibelius-Akatemian talosta jatkamaan työtään peruskorjatussa eduskuntatalossa.
Eduskunnan sote-kevät huipentui hallituskriisiin, joka syntyi vallan vaihduttua eduskunnan ja hallituksen toiseksi suurimmassa puolueessa perussuomalaisissa.
Perussuomalainen kesäteatteri Jyväskylän puoluekokousnäyttämöllä johti hallituskriisiin, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat, etteivät Jussi Halla-Ahon johtamat perussuomalaiset mahdu samaan hallitukseen keskustan ja kokoomuksen kanssa.
Hallituskriisin leimahdettua pääministeri lennähti ohjastamallaan Cessna Citation -lentokoneella Turkuun aikomuksenaan kiikuttaa hallituksen eropyyntö tasavallan presidentille Sauli Niinistölle Naantalin Kultarantaan.
Samaan aikaan toisaalla 20 perussuomalaisten kansanedustajaa erosi 13. kesäkuuta edustajaryhmästä ja perusti Simon Elon puheenjohdolla Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän.
Naantalin rajan häämöttäessä pääministeri Sipilä tuli toisiin ajatuksiin ja pääministerin auto teki U-käännöksen. Pääministeri oli saanut varmistuksen perussuomalaisten eduskuntaryhmän suuresta lohkeamasta sekä Timo Soinin ja kumppaneiden haluista jatkaa hallituksessa entisin ehdoin ja ohjelmin.
Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sipilän kesken sovittiin puhelimitse, ettei tässä tilanteessa ole viisasta esiintyä yhdessä median edessä. Presidentti katsoi, toisin kuin pääministeri, että hallituksen eronpyyntö olisi ollut paikallaan.
Sipilä järjesti pressitilaisuuden Turun lentokentällä, jossa hän kertoi, että hallituskriisi on nyt ohi ja touhu jatkuu entisellään.
Sipilä kertoi polttaneensa hallituksensa erokirjelmän illalla pääministerin kesäasunnon Kesärannan takassa.
Eduskunnalle annettiin pääministerin ilmoitus hallituspohjassa tapahtuneesta muutoksesta.
Pintaväreily perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja uuden vaihtoehdon välillä jatkui. Perussuomalaisista eronnut Arja Juvonen liittyi kaksi viikkoa harkittuaan takaisin eduskuntaryhmään.
Ritva “Kike” Elomaa erosi ensin perussuomalaisista ja liittyi uuteen vaihtoehtoon, kunnes erosi uudesta vaihtoehdosta ja liittyi takaisin perussuomalaisiin.
Veera Ruoho puolestaan erosi perussuomalaista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmään.
Sote uusiksi
Hallitus sai eduskuntaan sosiaali- ja terveydenhoitouudistusta koskevat lait, jotka joutuivat heti tuoreeltaan kovan arvostelun kohteeksi. Esimerkiksi lakien vaikutusarvioita ei kiireessä saatu suoritettua asianmukaisesti.
Viimeinen niitti oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslaista, jonka yhtiöittämisvelvoitteen valiokunta katsoi vaarantavan yhdenvertaiset ja riittävät sote-palvelut.
Perustuslakivaliokunta edellytti hallitusta tuomaan eduskuntaan uuden tai korjatun esityksen, jossa yhtiöittämisvelvoitteesta luovutaan.
Tovin epätietoisuuden jälkeen hallitus joutui toteamaan muutosten laatimisen lausuntokierroksineen ottavan sen verran aikaa, että maakuntien perustamista ja maakuntavaaleja on siirrettävä vuodella eteenpäin.
Liikennekaari ja postilaki
Kevätistuntokaudella 2017 eduskunta piti kaikkiaan 80 täysistuntoa. Hallituksen esityksiä eduskunta hyväksyi 87.
Eduskunta sai käsiteltäväkseen liikenneministeriön, ministeri Anne Bernerin (kesk.) ohjastuksella, valmisteleman lakipaketin liikennekaareksi. Kyseessä on komiosaisen lakihankkeen ensimmäinen vaihe. Eduskuntakäsittelyssä laki muuttui liikennepalvelulaiksi.
Eniten arveluita eduskunnassa herätti taksiliikenteen sääntelyn keventäminen. Eduskunta liitti lakiin lausumia, joissa toivotaan lain vaikutusten seurantaa ja viranomaisvalvontaa mm. harmaan talouden torjumiseksi.
Eduskunnan hyväksymä postilaki sallii siirtymisen viisipäiväisestä jakelusta kolmipäiväiseen. Yleispalvelukirjeiden jakelu viitenä päivänä viikossa jatkuu alueilla, joissa ei ole lehtien varhaisjakeluverkkoa.
Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistuu.
Kansainvälistä apua
Kansainvälisen avun pyytämistä ja antamista koskevasta päätöksentekoa täsmennettiin. Lakia sovelletaan, kun päätetään EU:n yhteisvastuulausekkeeseen tai keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Lakia sovelletaan myös ylimpien valtioelinten päätöksentekoon, joka koskee merkittäviä sotilaallisia voimavaroja tai sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua.
Päätöksen avusta tekee tasavallan presidentti tai valtioneuvoton yleisistunto. Eduskunta osallistuu päätöksentekoon, joissa kyse on sotilaallisten voimakeinojen käytöstä.
Puolustusvoimien tehtäviin lisättiin uutena osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan.
Eduskunta hyväksyi lain Hossan kansallispuiston perustamisesta. Runsaan 11 000 hehtaarin kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa.
Pääministeri ilmoittaa
Pääministerin ilmoituksia annettiin eduskunnalle kevätistuntokaudella kolme. Ne koskivat hallituksen politiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pääministeri joutui antamaan ilmoituksen lainsäädännön valmistelusta. Hallituksen lainsäädäntöotetta syytettiin tempoilevaksi. Useita vireille laitettuja lakiesityksiä on jouduttu perumaan puutteellisen valmistelun vuoksi. Valmistelun puutteita todettiin aiheuttaneen mm. liika kiire ja lainvalmistelijoiden liian tiivis poliittinen käsiohjaus.
Valtioneuvoston tiedonanto annettiin eduskunnalle hallituksen poliittisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista.
Selontekoja valtioneuvosto antoi eduskunnalle kuusi kappaletta. Niiden joukossa oli puolustusselonteko sekä selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 – 2021. Vaikka vahvan talouskasvun käynnistyminen on tapahtunut tosiasia, hallituksen asettamat tavoitteet julkisen velan kasvun taittamisesta ja työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin näyttävät jäävän haaveeksi.
EU:n 60 prosentin julkisen talouden velkakriteeri suhteessa kokonaistuotantoon on ylittynyt ja ylityksen arvioidaan nousevan 65,7 prosenttiin vuonna 2019.
Kokonaisarvion pohjalta EU:n komissio kuitenkin katsoo, että Suomi on noudattanut velkakriteeriä. Uusista säästötoimista hallitus lupasi pidättäytyä, mutta totesi jatkavansa rakenteellisia uudistuksia.
Kaksi välikysymyksiä ja kansalaisaloitteita
Välikysymyksiä hallitus sai vastattavakseen kaksi. Ne koskivat sote-uudistuksen valinnanvapautta sekä ammatillisen koulutuksen leikkauksien seurauksia ja koulutuksen eriarvoistumista.
Keväistuntokaudella eduskunnalle luovutettiin neljä kansalaisaloitetta. Haluttiin säilyttää Malmin lentokenttä, tehtiin eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta sekä terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä kesäajan lopettamisesta.
Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen tasa-arvoisen avioliittolain kumoamisesta. Samoin kävi aloitteelle, joka esitti ns. taitetun työeläkeindeksin lopettamisesta ja siirtymisestä indeksiin, joka seuraa suoraan palkkatasoa.
Huonosti kävi myös kansalaisaloitteelle nollatuntisopimusten kieltämiseksi määrittelemälle osa-aikatyölle vähimmäisviikkotyöaika. Operaatio vakiduuni -kampanjan kokoama ja eduskunnan vasemmistopuolueiden kannattama ja aloite kaatui selvin äänin.
EU:ta suuressa valiokunnassa
EU-asioita eduskunta käsittelee EU-asioita pääasiassa suuressa valiokunnassa. Suuri valiokunta antoi lausuntoja mm. Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta, otti kantaa EU-vaikuttamisstrategiaan, lausui puhtaan energian säädöspakettista sekä ilmastonmuutoksen torjumisen taakanjakosektorin asetusehdotuksista.
Uusia kasvoja eduskuntaan
Eduskunnan puhemiehenä toimi kevätistuntokauden Maria Lohela (ps./uv.) varapuhemiehinään Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Arto Satonen (kok.)
Olli Rehnille (kesk.) myönnettiin helmikuun alussa vapautus kansanedustajan toimesta hänen siirtyessään Suomen Pankin johtokuntaan. Rehn sai vapautuksen myös elinkeinoministerin tehtävästä.
Eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki (kesk.), joka pyysi saman tien vapautusta jatkaakseen poliittisen valtiosihteerin tehtävien hoitamista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnassa.
Lehtomäen tilalle eduskuntaan nousi Pekka Puska (kesk.)
Muita eduskunnan kesken keväistuntokauden jättäneitä olivat Nazima Razmayar (sd.), joka siirtyi Helsingin kaupungin leipiin apulaispormestariksi, Hanna Mäntylä (uv.), joka lähti erityisneuvonantajaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön ja Alexander Stubbille (kok). Stubb peri Euroopan investointipankin varajohtajan pestin Jan Vapaavuorelta (kok.), jonka urakierto vei Helsingin pormestariksi.
Eduskuntatyö jatkuu kesätauon jälkeen syysistuntokauden ensimmäisellä täysistunnolla 5. syyskuuta. Eduskunta pääsee pois evakosta väistötiloina toimineesta Sibelius-Akatemian talosta jatkamaan työtään peruskorjatussa eduskuntatalossa.