Maailman johtavat talousmahdit eli G20-maat ovat vuosina 2013–2015 tukeneet fossiilisia polttoaineita julkisista varoista 71,8 miljardilla dollarilla. Samaan aikaan niiden uusiutuvalle energialle antama tuki oli 18,7 miljardia.
Fossiilisia polttoaineita on siis tuettu lähes nelinkertaisesti verrattuna uusiutuvaan energiaan, todetaan neljän kansalaisjärjestön tällä viikolla julkaisemassa yhteisessä raportissa. Järjestöt ovat Euroopan WWF, Yhdysvaltain Friends of the Earth, Oil Change International sekä Sierra Club.
Tukiin on laskettu varsinaisten tukiaisten lisäksi edulliset lainat ja lainojen takaukset. Järjestöt huomauttavat, että tuet tekevät hiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä edullisempaa ja aiheuttavat suuria hiilidioksidipäästöjä vielä vuosikymmenien ajan.
G20-maat käyttivät vuosittain keskimäärin 13,5 miljardia dollaria uusien öljy-, kaasu- ja hiilivarantojen etsimiseen.
Ydinvoimaa ja suuria patoja ei ole laskettu uusiutuvaan energiaan, mutta vaikka ne olisikin otettu mukaan, tuki fossiilisille olisi huomattavasti ylittänyt tuen uusiutuville.
Trump ei ainoa ongelma
Järjestöjen mukaan G20-maat ajavat kaksilla rattailla, kun ne puhuvat ilmastonmuutoksen torjumisesta, mutta samaan aikaan tukevat massiivisesti fossiilisia polttoaineita.
Kaikkein eniten – 16,5 miljardilla dollarilla – fossiilista energiaa tuki tarkastelukaudella Japani. Uusiutuvaan energiaan se käytti vain kuudesosan tästä.
Kiina, joka on pyrkinyt nostamaan ilmastoprofiiliaan, tuki fossiilisia 13,5 miljardilla, mutta uusiutuvia vain 85 miljoonalla.
Saksa tuki fossiilisia 3,5 miljardilla ja uusiutuvia 2,4 miljardilla.
Luvut osoittavat, ettei Pariisin ilmastosopimuksesta irtautunut Donald Trumpin Yhdysvallat ole ainoa ongelma. Saksan liittokansleri Angela Merkel on nostamassa ilmastonmuutoksen yhdeksi pääaiheista Hampurissa perjantaina ja lauantaina pidettävässä G20:n huippukokouksessa.
Lupauksia, vaan ei tekoja
Raportin mukaan kaikesta G20-maiden sekä kehityspankkien kuten Maailmanpankin energiarahoituksesta puolet menee öljyn ja kaasun tuotantoon. Hiilen osuus on huomattavasti pienempi.
Erityisen huolestuttavana järjestöt pitävät sitä, että G20-maat käyttivät vuosittain keskimäärin 13,5 miljardia dollaria uusien öljy-, kaasu- ja hiilivarantojen etsimiseen. Samaan aikaan uusiutuva energia on kuitenkin jatkuvasti kilpailukykyisempää.
G20-maat lupasivat jo vuonna 2009 tehdä lopun fossiilisen energian tukiaisista. Tavoiteaikataulusta ei vieläkään ole sovittu.
Suurimpien maiden G7-ryhmä asetti viime vuonna vuoden 2025 tavoitteeksi tukiaisista luopumiselle, mutta poisti tavoiteajan viime keväänä Trumpin hallinnon vastustuksen takia.