Perustuslakivaliokunta torppasi odotetusti torstaina hallituksen esittämän sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen osana valinnanvapausuudistusta.
Hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen, valiokunta toteaa lausunnossaan.
Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluja. Julkisella vallalla tulee olla omalla tuotannollaan tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa palvelutuotantoa ei markkinaperusteisesti synny.
EU ei määrännytkään
Keskeiset ministerit myönsivät perustuslain vastaisuuden jo alkuviikolla. Sen jälkeen on ihmetelty, mistä yhtiöittämispakko hallituksen esitykseen viime vuoden huhtikuussa keksittiin. Syyksi on sanottu EU:n määräyksiä, mutta valiokunnan lausunnon mukaan kyseessä oli vain poliittinen harkinta hallituksen sisällä.
Valtioneuvosto onkin myöntänyt valiokunnalle toimittamassaan lisäselvityksessä, että EU-oikeus jättää lähtökohtaisesti jäsenvaltion toimivaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenteen.
Isommat hartiat oikea tavoite
Hallituksen esityksissä on 1 493 sivua, lakiehdotuksia 41 ja niissä 748 pykälää, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kuvaili läpikäytyä urakkaa.
Hallituksen esityksen mukaan maakuntien tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta valiokunta piti ongelmana, että ne tuottaisi joku muu kuin viranomainen. Hallitus esitti, että sote-palveluiden tuottamisesta vastaisivat ensisijaisesti yksityiset yritykset ja yhteisöt. Maakunnan liikelaitos ei itse saisi tuottaa palveluita.
Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden – maakuntien – hoidettavaksi. Valiokunta suhtautuu myönteisesti myös asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.
Aikataulu vaarantaa peruspalvelut
Lapintie kertoi asiantuntijoiden olleen miltei yksimielisiä siitä, ettei hallituksen esityksen mukainen valinnanvapausjärjestelmä turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikille.
– Hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on siten perustuslain vastainen. Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluja. Julkisella vallalla tulee olla omalla tuotannollaan tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa palvelutuotantoa ei markkinaperusteisesti synny, Lapintie sanoi.
Valiokunta arvosteli myös uudistukselle kaavailtua aikataulua. Se pitää uuden palvelujärjestelmän käyttöönottoaikataulua epärealistisena ja peruspalvelut vaarantavana.
– Yhtiöittämispakko, maakunnille asetettu kielto järjestää itse palveluita sekä kireä ilman vaiheistusta toteutettava aikataulu ovat perustuslain vastaisia, kiteytti Lapintie.
Valinnanvapauslakiin sisältyvät olennaiset ongelmat ovat sitä luokkaa, että perustuslakivaliokunta vaatii niiden uutta valmistelua valtioneuvostossa. Eduskunnan valiokunnissa tehtävät korjaukset eivät riitä.
Hallitus pitää kiinni aikataulustaan
Perustuslakivaliokunta arvostelee siis myös uudistukselle kaavailtua aikataulua. Sen on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2019. Valiokunnan mielestä uudistusta ei voi toteuttaa tässä aikataulussa vaarantamatta eri väestöryhmien yhdenvertaista kohtelua.
Hallitus ilmoitti pian perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuden jälkeen täydentävänsä lakiesitystä valiokunnan lausunnon pohjalta. ”Hallitus toteuttaa sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuutena 1.1.2019 lukien. Valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen”, hallituksen päätöksessä todetaan.
EK: Niin sanotut asiantuntijat…
Katkerimmin perustuslakivaliokunnan lausuntoon suhtautui Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala.
”Arvioidessaan lakiesitysten perustuslainmukaisuutta joutuvat perustuslakivaliokunnan jäsenet valitettavasti luottamaan ns. `perustuslakiasiantuntijoihin`. Heidän valtansa onkin kasvanut parlamentarismin ja demokratian kustannuksella, Oksala purkautuu EK:n blogissa.
Oksalan mielestä ”ei liene sattumaa, että monen ´perustuslakiasiantuntijan` oma kielteinen suhtautuminen yksityiseen palvelutuotantoon tai markkinatalouteen heijastuu heidän perustuslakitulkintoihinsa”.
Lainausmerkit sanan perustuslakiasiantuntija ovat Oksalan.