Yle kertoo, että se on saanut haltuunsa asiakirjoja, joiden mukaan ulkomaalaisille työntekijöille on maksettu liian pieniä palkkoja Turun telakan alihankintafirmoissa. Osassa firmoista palkat ovat jääneet alle työehtosopimusten ja puutteita on Ylen mukaan myös työaikakirjanpidossa, työterveyshuollon järjestämisessä, ylitöiden korvaamisessa ja työajan tasoittamisjärjestelmässä.
Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksen raporteista käy Ylen mukaan ilmi, että ongelmia on ollut muun muassa liettualaisen alihankkijayrityksen Uab Sanden kanssa. Aluehallintovirasto on viime kesänä kehottanut yritystä lopettamaan työsyrjinnän, mutta Uab Sande on maksanut lähetetyille työntekijöilleen edelleenkin pienempää tuntipalkkaa ja päivärahaa kuin alan työehtosopimus määrää. Myöskään ylityötunteja ei ole korvattu.
Tämä kaikki on tuttua Haajalle Helsingin telakalta.
– Meillä on ulkomaalaisia alihankkijoita, joiden työntekijöistä suurin osa on lähetettyjä työntekijöitä ja ongelmat on samanlaiset Helsingin telakalla kuin Turussa, Haaja sanoo.
Kahdet työmarkkinat on todellisuutta
Paperilla palkat näyttävät olevan kunnossa.
– Aluehallintoviraston kanssa on asioita hoidettu täälläkin ja päästy siihen asti, että paperilla asiat ovat meillä järjestyksessä näiden firmojen kanssa. Mutta se on vain paperilla. Käytäntö on toinen. Kahdet työmarkkinat on todellisuutta, Haaja sanoo.
Mutta alihankintafirmojen johdon kanssa palkka-asioista on Haajan mukaan turha puhua.
– He eivät tunnusta mitään. Se mahdollisuus tarttua asiaan on vain työntekijöillä.
Paras tapa edistää lähetettyjen työntekijöiden asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla olisi Haajan mukaan se, että työntekijät järjestäytyisivät omassa maassaan.
Mutta ammattiliitoilla on hänen mukaansa huono kaiku monessa maassa.
– Monet muistavat Neuvostoliiton ja kokevat että ay-liike on sama kuin omistaja. Monien heistä on ihan hirveän vaikea ymmärtää, että Suomessa ay-liike on eri asia.
Suomessa asia korjautuisi Haajan mukaan parhaiten, jos ulkomaalaiset työntekijät vain uskaltaisivat tulla kertomaan liian pienistä palkoistaan ja uskaltaisivat vaatia samaa palkkatasoa suomalaisten kanssa.
– Mutta he eivät tule, koska pelkäävät työpaikkansa menettämistä. Ja saavathan he jonkin verran korkeampaa palkkaa täällä kuin saisivat kotimaassaan. Mutta jos he vain avaisivat suunsa, niin vaikka he eivät kuuluisi liittoonkaan, niin me kyllä taatusti ajaisimme heidän asiaansa, Haaja sanoo.
Tessin mukaiset palkat eivät vie tilauksia
Työnantajapuolen väitteet siitä, että lähetettyjä työntekijöitä joudutaan käyttämään, koska Suomesta ei saada työntekijöitä, eivät Haajan mukaan pidä paikkaansa. Ja hölynpölyä hänen mukaansa on myös se väite, että jos telakka käyttäisi vain suomalaisia työntekijöitä, laivatilauksia ei saataisi Suomeen.
– Esimerkiksi risteilijöiden hinnassa palkkojen osuus on todella pieni. Se on noin kymmenisen prosenttia. Risteilijöissä hinta koostuu materiaaleista ennen muuta. Tilaukset kaatuvat siis ennemminkin siihen että rakennusmateriaaleja ei saada tarpeeksi halvalla, Haaja sanoo.
Turun telakalla päivittäin työskentelevistä 3 000-4 000 työntekijästä noin puolet on alihankintayritysten palkkalistoilla.
Helsingin telakalla on tällä hetkellä noin 400 omaa työntekijää ja noin 600-700 alihankkijoiden työntekijää, joista suurin osa on ulkomaalaisia, lähetettyjä työntekijöitä.