Suomen talous kasvaa, mutta kenelle kuuluu kunnia siitä? Tästä kiistellään tiistaina eduskunnassa, jossa on käynnissä palautekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta 2018–2021.
Esimerkiksi kokoomuksen Timo Heinonen sanoi oppositiolle, että uudistusten vastustajille on jäämässä luu käteen.
– Tämän salin vasemmalla puolella on vaadittu täyskäännöstä. Ettekö ole tyytyväisiä, että talous on saatu kasvuun? hän kysyi.
Vasemmistoliiton Kari Uotila oli samaa mieltä siitä, että kansantuotteen kasvu ja työllisyyden paraneminen ovat myönteisiä asioita, mutta talouskasvun huippu näyttää jo olevan saavutettu ja hallituksen työllisyystavoitteet jäävät nykylinjalla toteutumatta.
Uotilan mukaan hallituksen toimet ovat jarruttaneet kasvua, lisänneet eriarvoisuutta ja hidastaneet työllisyyden paranemista.
– Suomen kansantuote on yhä pienempi kuin vuonna 2008. Kun tarpeeksi syvälle sukeltaa, tulee käännös jossain vaiheessa. Hallitus ottaa kunniaa, vaikka sen toimilla ei ole kasvun kanssa juurikaan tekemistä. Päinvastoin julkisten tulevaisuusinvestointien sekä työttömyysturvan, perusturvan, opintotuen, eläkkeiden ja muiden etuuksien epäoikeudenmukaiset leikkaukset ovat jarruttaneet kasvua, lisänneet eriarvoisuutta ja hidastaneet työllisyyden paranemista, hän sanoi.
Kiky syö ostovoimaa
Investointien ja viennin elpymisen lisäksi Suomen talous nojaa edelleen paljolti yksityiseen kulutukseen. Uotilan mukaan siinä on riski, koska se perustuu kansalaisten lähes 15 prosenttia vuodessa lisääntyviin kulutusluottoihin ja muuhun velkaantumiseen.
Hallituspuolueet kehuivat käänteestä myös kilpailukykysopimusta. Uotilan mielestä sen myönteisten talousvaikutusten osoittaminen on vaikeaa, mutta tulonjakovaikutukset ovat selvät: kyseessä on miljardien eurojen tulonsiirto palkansaajilta ja julkistaloudesta yrityksille.
– Kiky syö ostovoimaa kaikilta, mutta julkisen sektorin työntekijöitä se lyö erityisen lujaa. Uskooko hallitus todella, että pienipalkkaisen kotihoitajan, laitosapulaisen, sairaanhoitajan tai kirjastotyöntekijän lomarahojen leikkauksella talouttamme vahvistetaan?
Vaikea työmarkkinasyksy
Uotila ennakoi syksyksi vaikeaa työmarkkinakierrosta.
– Työntekijöiden kyykyttämisen jälkeen te vaaditte syksyn palkkakierrokselle malttia. Maltti on valttia, mutta jos työmarkkinoilla tulee tappelu, niin on syytä kysyä: kuka aloitti? Aloittaja ei ollut pienipalkkaisia puolustava ammattiyhdistysliike, vaan te perusporvarihallitus, hän syytti.
– Yhdessä Etelärannan EK:n kanssa päätitte korvata suomalaisen sopimisen kulttuurin yksipuolisella sanelulinjalla. Painostitte työntekijät suostumaan palkanalennuksiin, palkattomaan työajan pidentämiseen ja lomarahojen leikkauksiin, uhkaamalla eläkeläisiä, lapsiperheitä ja työttömiä lisäleikkauksilla. Kuvitteletteko pienipalkkaisten, raskasta työtä tekevien ihmisten tämän jo unohtaneen?
Arvostusta osaamiselle
Vasemmistoliiton budjettilääkkeenä on arvostuksen palauttaminen suomalaiselle osaamiselle ja koulutukselle. Vasemmistoliiton mielestä Suomen osaamisperustan rahoitus tulee pikaisesti nostaa vähintään vuoden 2015 tasolle ja siitä asteittain ylöspäin kehyskauden loppua kohden.
– Osaava ja hyvin koulutettu väestö on Suomen talouden menestyksen edellytys. Suurimmat riskit talouden kestävyydelle taas ovat työttömyys, hallituksen sote-sekoilu ja kehyskauden lopulle ajoittuvat ylimitoitetut hävittäjähankintasuunnitelmat, Uotila luetteli.