Kauppapoliittinen kansalaisverkosto kirjelmöi tiistaina perustuslakivaliokuntaa, jonka on määrä kuluvalla viikolla muotoilla lausuntonsa hallituksen esittämästä sote-uudistuksesta.
– Jos hallituksen esittämät sote-lait ja EU:n ja Kanadan kauppaa ja sijoituksia koskeva CETA-sopimus tulevat voimaan hallituksen suunnitelmien mukaisesti, CETA:n sijoitussuojan säädökset määräävät puitteet sille, miten ja millaisina sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa tullaan järjestämään ja rahoittamaan, sanoo TTIP-verkoston Marissa Varmavuori.
Kansalaisverkosto kritisoi kirjelmässään hallituksen haluttomuutta yhteisvaikutusten selvittämiseen. Hallitus ilmoitti juhannuksen alla kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen vastatessaan, ettei soten ja CETA:n yhteisvaikutuksista ole tehty erikseen perusteellista arviota, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi.
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien sopimuksen toteutumista arvioivan TSS-komitean 23.6. hyväksymä sopimustulkinta tuo Varmavuoren mukaan kuitenkin ilmi, että hallituksen sote- ja CETA-politiikka laiminlyö Suomen ihmisoikeussitoumuksia.
Ihmisoikeusvaikutukset arvioitava aina
TSS-komitean mukaan valtion tulee identifioida kaikki potentiaaliset ristiriidat TSS-ihmisoikeusvelvoitteiden ja kauppa- tai sijoitussopimusten välillä ja pidättyä hyväksymästä tällaisia ristiriitoja sisältäviä sopimuksia. Valtioiden tulee siksi ennen kauppa- ja sijoitussopimusten hyväksymistä aina arvioida niiden ihmisoikeusvaikutukset.
Kansalaisverkosto varoittaa, että ilman yhteisvaikutusten arviointia sote-järjestelmän uudistaminen voi tulla merkittävästi oletettua kalliimmaksi.
– Esitetty sote-malli tarjoaa sijoittajille isoja tuotto-odotuksia, joiden kariuduttua CETA:n sijoitustuomioistuin voisi tuomita Suomen maksamaan satoja miljoonia euroja korvauksena sijoittajille tuotto-odotuksia luoneista, mutta lunastamatta jääneistä sote-markkinoista. Soten ja CETA:n arvioimatta jääneet kustannusvaikutukset voivat siis olla yllättävän suuret, Varmavuori toteaa.