Sanna Hellekoski

Eräjärven Työväen Näyttämön pitkällinen haave toteutui, kun se sai Kauppa-Lopo -musikaalin Suomi 100 -juhlanäytännöksi Rönnin kesäteatteriin.

Ensi-iltansa viime viikonvaihteessa saanut Minna Canthin Kauppa-Lopo on samalla myös Oriveden seudun kansalaisopiston 70-vuotisjuhlanäytelmä.

– Halusimme juhlanäytelmän, jossa yhtenä teemana on tasa-arvo, kertoo Anne Kahelin, joka esittää näytelmän päähenkilöä ja joka on Eräjärven Työväen Näyttämön ETN:n kantavia voimia.

Kahelinin Kauppa-Lopo on herkkä ja hyväntahtoinen, vähän alkoholisoitunut ja välillä äkkipikainenkin.

Canth paljastaa oivallisesti yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia.

– Hän on kuitenkin ihmisenä vahva ja oman arvonsa tunteva. Lopo on sopeutunut asemaansa ja pyrkii selviytymään elämässään päivä kerrallaan, Kahelin kertoo.

Kahelin jatkaa, että Canthilla on monia kantaa ottavia ja koskettavia tekstejä.

ILMOITUS

– Niissä paljastuu ihmisten raadollisuus, tasa-arvon puute ja erilaisuuden hyväksymättömyys. Canth paljastaa oivallisesti yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia.

Paluuta vanhaan

Kahelinin mielestä nyt yhteiskunnassa ollaan jopa palaamassa Canthin aikaan. Siihen, ettei kaikilla tarvitse olla edes ihmisarvoa.

– Itsekkyys on lisääntynyt yksilöllisyyden suojattina. Solidaarisuus ja yhteisöllisyys on vähentynyt. Yhteiskuntaa viedään eteenpäin hyväosaisten ehdoilla, köyhät ja matalapalkkaiset jääkööt oman onnensa nojaan, kuten Lopokin jätettiin. Ikään kuin köyhyys ja matalapalkkaisuus tai työttömyys olisi omaa syytä. Ei se ole lapsen syytä, jos syntyy köyhään perheeseen.

Nykypäivää ja siten paluuta menneisiin on Kahelin mukaan myös se, että ihmisiä arvioidaan ja arvotetaan ulkoisen olemuksen tai statuksen mukaan.

– Erilaisuus pelottaa ja se koetaan uhkana, oli se sitten maahan tai kylään muuttaja, johonkin vähemmistökulttuuriin kuuluva tai seksuaalisesti valtaväestöstä poikkeavasti suuntautunut tai vain muuten erilainen, erinäköinen.

Tasa-arvoprojekti

Juhlavuoden kunniaksi Eräjärven kaikki kolme näytelmäryhmää on tutkinut tasa-arvon kehitystä Suomessa itsenäisyyden aikana.

Tupateatterilaiset tekivät oman tekstin Minä olen Minna Canth, tarinoita tasa-arvosta ja kohtaamisesta sen jälkeen kun he olivat tutustuneet perin pohjin näytelmäkirjailijan elämään. Seuraavaksi Orivedellä nähtiin keväällä ETN:n JunnuTupis -ryhmän näytelmä Kaikki mukaan – pieni tarina kiusaamisesta.

Molempien näytelmien kirjoittamisessa tehtiin yhteistyötä myös Eräjärven koulun ja Oriveden lukion kanssa.

Työskentelymuotojen ja näytelmien aiheiden ansiosta Eräjärven Työväen Näyttämö pääsi tämän vuoden ohjelmistollaan myös valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Ohjelmiston viimeisenä osana Rönnin kesäteatterissa riehuu nyt sitten kesäkuukausien ajan Kauppa-Lopo.

Kaikki kolme esitystä on ohjannut Jarmo Skön.

Lomamatka muuhun maailmaan

Olet näytellyt pitkään tässä porukassa. Mikä saa sinut jatkamaan vuodesta toiseen. Mikä näyttelemisessä on se juttu?

– Teatterista löytyy ystäviä, saa irrotella, kokeilla rajojaan, hullutella ja mokata. Oppii selviytymään, auttamaan toisia ja ottamaan apua vastaan. Oppii kestämään epävarmuutta ja erilaisuutta, Kahelin listaa.

Hän ei usko, että kukaan olisi mukana vain ollakseen esillä.

– Siihen tarkoitukseen näytelmän valmistamiseen menee liikaa aikaa.

Teatteriesitys on Kahelinin mukaan kuin lomamatka muuhun maailmaan, ja vielä melko edullinen, kun oman ryhmän lisäksi tutustuu omiin ja toisten esittämiin roolihenkilöihin.

Kahelin hehkuttaa myös sitä tunnetilaa, joka syntyy, kun ensi-ilta on ohi.

– Me teimme sen! Kestettiin kaikki väsymys, epävarmuus, kylmyys, hikisyys, hyttyset, vesisateet, märät vaatteet ja kengät, epätoivo siitä, että tuleeko valmista.

Tärkeintä lienee se, että esityksellä pystyy liikuttamaan katsojaa.

– Tuntuu tosi hyvältä, kun aistii, että näytelmä on herättänyt ajatuksia ja tuottanut elämyksiä, Kahelin sanoo.

Suunnitteilla katsomokatos

Harrastajateatterissa talous on aina tiukilla. Kahelin kertoo, että toisinaan väki kustantaa kuluja jopa omasta kukkarostaankin. Tosin näytöskauden lopussa tilanne useimmiten tasapainottuu.

– Olemme hiukan vaativia tekstien suhteen, emmekä ole lähteneet pelkästään viihdettä ja kassamagneetteja tuottamaan, Kahelin sanoo. Tänä vuonna näyttämö saa onnekseen suuren osan ohjaajan kustannuksista juhlivalta kansalaisopistoltaan.

Edessä on kuitenkin rahanreikä, kun kesäteatteriin suunnitellaan katsomokatoksen rakentamista.

– Tavoitteena on rakentaa se ensi kesäksi, jos saamme siihen joko Kantri ry:n Leader-hankerahaa tai joukkorahoitusta.

Seuraavina vuosina saneerausvuorossa on Rönnin vanhat ulkovessat.

– Sinne havittelemme myös peseytymis-, pyykinpesu- ja kuivaustiloja. Ne palvelisivat myös matkailijoita.

Näin teatterin tilat palvelisivat myös vierasvenesatamaa ja matkailuautoilla liikkuvaa tanssikansaa.